Tilaa uutiskirjeemme
Tilaa uutiskirjeemme

AJANKOHTAISTA

Tampereen yliopistollinen sairaala rakentaa tehokkaita digihoitopolkuja

Uutiset 29.11.2017

Potilaskertomukset muodostuvat automaattisesti, visualisoitu tietojärjestelmä ohjaa hoitoa, huolehtii tehokkaasta tiedonkulusta ja antaa lääkärin keskittyä hoitoon tiedonkeruun sijasta. Kuulostaako utopialta? Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tämä digitalisaation ihme on jo arkea.

Tampereen yliopistollinen sairaala Tays ja Cinia kehittävät yhdessä mullistavaa digihoitopolkua. Kehityshanke syntyi endokrinologian yksikössä, jossa hoidetaan hormoneja erittävien elimien sairauksia, kuten kilpirauhasen sairauksia ja diabetestä.

“Haaveenamme oli toiminnanohjausjärjestelmä, joka auttaisi jalkauttamaan hoitosuositukset ja hoitoketjut. Järjestelmän pitäisi auttaa lääkäriä pääsemään suositusten mukaiseen diagnostiikkaan ja hoidon valintaan sekä tehostaa ammattiryhmien välistä työnjakoa”, kertoo hanketta vetänyt Saara Metso, endokrinologian osastonylilääkäri.

Hänen mukaansa ongelmana nykyisissä sairauskertomusjärjestelmissä on se, että lääkärin tarvitsema olennainen tieto jää piiloon erilaisten ikkunoiden taakse.

”Me halusimme järjestelmän, joka visualisoi hoidettavan sairauden kannalta olennaisen tiedon yhteen näkymään. Saimme tätä varten vinkin sydänsairaalamme Kardio-työkalusta, ja sitten selvisi, että sen takana on Cinia”, Metso kertoo.

Toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisen tavoite oli saada hoidon laadun seurantaan tarvittava tieto kerättyä lääkärin 30 minuutin vastaanoton aikana. Toinen tärkeä tavoite oli vapauttaa vastaanotolla aikaa tiedon kokoamisesta ongelman ratkaisuun ja potilaan kanssa keskusteluun.

Tehokas tiedonkulku ja uudistettu työnjako
 

Lääkärit, hoitajat ja sihteerit aloittivat yhteiskehittämisen Cinian ohjelmistoinsinöörien kanssa. Tuloksena syntyi Endo-järjestelmä. Siinä ovat valmiina aivolisäkesairauksien, lisämunuaissairauksien, kilpirauhassairauksien ja diabeteksen hoitoa tukevat osiot.

Järjestelmän kehittämisessä pyrittiin tehostamaan tiedonkulkua eri ammattiryhmien välillä, koska endokrinologisten sairauksien hoito vaatii useiden eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä. Siksi samalla uudistettiin yksikön toimintatapoja ja karsittiin turhia työvaiheita.

Potilas ja hoitaja yhdessä keräävät päätöksenteossa tarvittavat esitiedot. Osa tiedoista siirtyy Endo-järjestelmään automaattisesti sairaalan tietoaltaasta. Lääkärin ei enää tarvitse käyttää vastaanoton rajallista aikaa tiedon keräämiseen.

Endo-järjestelmän avulla potilaan, hoitajan, endokrinologin, radiologin, patologin ja laboratorion tuottama tieto kulkee hoitoketjussa helposti hahmotettavassa muodossa. Esimerkiksi kirurgi kirjaa leikkaustuloksen kuvaan, jolloin se on helppo hahmottaa hoitopolun seuraavassa vaiheessa.

Endo-järjestelmä muodostaa automaattisesti Kanta-arkistomuotoisen sairauskertomustekstin siihen syötetystä rakenteisesta tiedosta. Tekstit valmistuvat heti eli enää ei tarvita sanelua, kirjoittamista ja tekstien tarkastamista.

“Varsinkin nuoret lääkärit kokevat todella hyödylliseksi, että järjestelmä ohjaa sekä työnsisältöä että työnjakoa. Järjestelmä toimii muistilistana siitä, mitä kussakin hoidon vaiheessa tulee huomioida ja kirjata”, Saara Metso selostaa.

Entistä parempaa kohdentamista
 

Endo-järjestelmä vakioi esimerkiksi kilpirauhaskyhmyjen hoitopolun. Kilpirauhaskyhmyjä löytyy joka neljänneltä suomalaiselta.

“Yli 90 prosenttia kyhmyistä on hyvänlaatuisia, mutta joukossa on syöpäkasvaimia. Selvittelyn tulee olla oikein kohdennettua ja tehokasta, jotta potilaille ei aiheuteta tarpeetonta huolta ja resurssit kohdennetaan toimenpiteisiin, joilla on potilaiden elinikää ja elämänlaatua parantava vaikutus. Selvittelyyn tarvitaan paljon eri ammattilaisia”, Metso taustoittaa.

Nyt on tekeillä myös diabeetikon digihoitopolku. Sen taustalla oli tieto siitä, että 15 prosenttia diabeetikoista tuottaa 70 prosenttia kustannuksista.

“Järjestelmä auttaa löytämään ne potilaat, jotka tarvitsevat eniten huomiotamme”, Saara Metso kertoo.

Meneillään on Cinian kanssa aiemmin kehitettyjen Kardio- ja Haava-järjestelmien sekä Endo-järjestelmän integrointi. Sen avulla komplisoituneiden ja moniongelmaisten diabeetikoiden tunnistaminen voidaan automatisoida.

Samaan aikaan hyvin pärjääville diabeetikoille rakennetaan digitaalisia palveluja. Niiden ansiosta potilaiden ei aina tarvitse tulla vastaanotolle, ja terveydenhuollon henkilöstöresursseja voidaan kohdentaa niitä eniten tarvitseville. Diabeetikot ovat olleet itse määrittelemässä palveluita, joita he toivoisivat digitaalisessa muodossa.

“Valtavasti mahdollisuuksia”
 

Saara Metso korostaa, että terveydenhuollon digitalisaatio vaatii yhteiskehittämistä. Digiratkaisut ja toiminnan muutos tulee tehdä rinta rinnan. Terveydenhuollon järjestelmien pitää palvella ydintehtävää eli sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa, mutta samalla järjestelmien on muodostettava tietoa terveydenhuollon laadun ja turvallisuuden arvioimiseksi.

Järjestelmällisesti jokaisesta potilaasta kerätty rakenteinen ja laadukas tieto mahdollistaa hoitomenetelmien kustannusten ja vaikuttavuuden arvioinnin. Tämä taas mahdollistaa resurssien oikean kohdentamisen, yksiköiden välisen vertaisarvioinnin ja vertaiskehittämisen.

”Lisäksi meille avautuu mahdollisuus olla houkutteleva yhteistyökumppani teollisuudelle”, Metso ennustaa.

Lääke- ja laitehoito on menossa kohti yksilöllisiä hoitoratkaisuja. Tämä tarkoittaa, että uusien lääkkeiden ja laitteiden testaamiseksi pitäisi tehokkaasti löytää ne potilaat, jotka todennäköisimmin hyötyvät uudesta tuotteesta. Nyt Taysin käytössä on järjestelmä, josta on helppoa ja nopeaa poimia tietyt kriteerit täyttäviä potilaita. Lisäksi on helppo kerätä tosielämän tietoa uusien lääkkeiden ja laitteiden vaikuttavuudesta.

Saara Metso on vakuuttunut, että digitalisaatio voi muuttaa lääkärin työn painopisteen tiedon keruusta ongelmien ratkaisemiseen ja potilaan tukemiseen.

“Digitalisaation ensimmäisessä aallossa vain siirrettiin entiset paperiajan toimintatavat nykyjärjestelmiin. Siksi meillä on mielestäni yhä valtavasti mahdollisuuksia hyötyä digitalisaatiosta, ja myös lääkäri saa siitä työhönsä paljon”, hän sanoo.

- Saara Metso, Taysin endokrinologian osastonylilääkäri puhui DIGISOTE 2017 -tapahtumassa kuinka fiksulla digitalisaatiolle tehostetaan toimintaa -

Jaa