Tilaa uutiskirjeemme
Tilaa uutiskirjeemme

CINIAN BLOGI JA ARTIKKELIT

Ansaintalogiikka – Teollisen Internetin suurin haaste

Digitalisaatio | Ohjelmistopalvelut 2.9.2015

Olen käynyt keskusteluja Teollisesta Internetistä ja IoT:stä kymmenien liiketoiminnasta ja tuotekehityksestä vastaavien päättäjien kanssa. Niiden perusteella on helppo nimetä yleisin este asiakkaiden IoT-kehityshankkeiden käynnistämiselle: Ansaintalogiikka – tai pikemminkin sen puuttuminen.

Aiheesta tietoa etsivä törmää äkkiä paradoksaaliseen tilanteeseen. Tarjolla on yltäkylläisesti ratkaisuja ja palveluja sekä runsaasti tietoa erilaisista referenssitoteutuksista. Toisaalta, juuri missään ei (ymmärrettävistä syistä) avata kunnolla IoT-toteutusten ansaintalogiikkaa eli minkä verran investointi on maksanut ja kuinka yritys aikoo saavuttaa ratkaisun avulla kustannussäästöjä tai luoda uutta kassavirtaa.

Lisäksi suuryhtiöiden rummuttamat IoT-hankkeet saattavat tuntua PK-yrityksille ja startupeille etäisiltä ja mahdottomilta toteuttaa rajallisin resurssein. Markkinointipropagandan takaa paljastuva totuus kuitenkin on, että suuret ja kauniit eivät läheskään aina ole pieniä edellä mitä Teollisen Internetin soveltamiseen tulee.

On hyvä muistaa, että kaikenkokoisissa yrityksissä tehdään rohkeasti kokeiluja, joiden päämääränä ei ole aina nopea takaisinmaksu, vaan tiedon kerääminen ja oppiminen omista tuotteista ja asiakkaista. Jotta oppiminen on mahdollista, saatavilla olevaa tietoa täytyy alkaa keräämään, jäsentämään ja rikastamaan.

Useimmissa Teollisen Internetin sovellutuksissa lähdetään liikkeelle juuri tiedonkeruusta. Silti varsinainen ansaintalogiikka ja uudet mahdollisuudet syntyvät siitä, mitä kerätyllä datalla tehdään. Tässä yhteydessä nousee esiin muotisanoja kuten ”analytiikka” ja ”Big Data”. Sama data voi olla yhdelle big ja toiselle small, mutta sen hyödyntäjälle sillä on aina uniikki lisäarvo, jota ei kannata ymmärtämättömyyttään kyseenalaistaa.

Neljä askelta Teollisen Internetin hyödyntämiseen

Ensimmäiseksi voit lähteä liikkeelle siitä, mitä jo tiedät omista tai asiakkaidesi koneista, laitteista tai liikkuvasta kalustosta. Mieti mihin tieto on kerätty, onko se helposti jaettavissa ja voidaanko sitä jalostaa hyötykäyttöön liiketoiminnan suorituskyvyn mittareiksi (KPI).

Seuraavaksi voit pohtia mitä et vielä tiedä, mutta haluaisit oppia koneiden ja laitteiden käyttötavoista tai -olosuhteista. Niistä kerätty tieto yhdistettynä koneenohjauksesta tai automaatiosta saatavaan dataan voi paljastaa riippuvuuksia tai ennakoida syntymässä olevia vikoja, joita et olisi muuten havainnut. Itse keräämääsi dataa voit lisäksi rikastaa ulkoisista, avoimista rajapinnoista saadulla datalla, esim. sää- tai liikennetiedoilla.

Kolmanneksi voit ajatella loppuasiakkaasi prosessia. Mitkä ovat sen pullonkaulat ja kriittinen polku. Kuinka voisit hyödyntää kerättyä tietoa optimoidaksesi asiakkaasi prosessia ja minimoidaksesi huollosta tai vikatilanteista aiheutuvat katkokset. Moni on prosessinsa orja, joten tarkastele samasta näkökulmasta kriittisesti myös omaa toimintaasi.

Neljäs askel on kysyminen. Kysy asiakkailtasi ajatuksia aiheen tiimoilta. Haastattele oman verkostosi ammattilaisia, myös oman toimialasi ulkopuolelta. Kysy kokemuksia ja oppeja, menestystarinoita ja epäonnistumisia. Saat aivan varmasti arvokasta tietoa, joka auttaa jäsentämään oppimaasi sekä asettamaan omia tavoitteitasi ja päämääriä. Vaikka ymmärryksesi aiheesta olisikin rajallinen niin turha kainostella – useat muutkin painivat samojen kysymysten äärellä.

Ei se ole sen vaikeampaa. Suomalaisilla insinööreillä on IoT:n edellyttämää mielikuvitusta ja uteliasta mieltä jo luonnostaan. Uusien innovaatioiden syntymiseen tarvitaan niiden lisäksi vain ajatusten törmäyttämistä ja vuorovaikutusta eri toimialojen substanssiosaajien, loppuasiakkaiden sekä ohjelmistoammattilaisten kesken. Sieltä se ansaintalogiikkakin löytyy.

– Kimmo Alamartimo, Liiketoimintajohtaja, ohjelmistopalvelut, Cinia Solutions –

Jaa