Maailmantilanteen muuttuessa digitaalinen suvereniteetti määritellään yhä enemmän sen mukaan, millaisia riippuvuuksia ja maantieteellisiä ulottuvuuksia digitaalisten ympäristöjen toimintaan liittyy. Ennen niin selkeän toimintaympäristön yhtäkkinen ennakoimattomuus on muuttanut kriittisen digitaaliseen infrastruktuuriin liittyvien palveluiden tilannetta.
EU:n ulkopuolisiin alustoihin nojaavien palveluiden saatavuus on noussut strategiseksi kysymykseksi, jolla on suora vaikutus organisaatioiden ja yhteiskunnan toimintakykyyn. Enää ei ole kyse vain siitä, mikä teknologia on tehokkain, vaan miten hyvin organisaatiot ja yhteiskunta pystyvät varautumaan muutoksiin ja turvaamaan palvelunsa kaikissa tilanteissa.
Kriittistä infraa koskevia ratkaisuja tehtiin aiemmin pitkälti teknisin perustein: suorituskyky, kapasiteetti ja kustannukset ohjasivat päätöksiä. Tänä päivänä tarkastelukulma on laajempi. Yhä keskeisemmäksi on noussut kysymys siitä, miten valitut ratkaisut tukevat organisaatioiden ja yhteiskunnan muutoksiin varautumista, hallittavuutta ja toiminnan jatkuvuutta.
Kun digitaaliset palvelut kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa, yksittäisten ratkaisuiden valinta voi synnyttää laajoja riippuvuuksia. Siksi tekniset ratkaisut ovat yhä useammin myös strategisia päätöksiä, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia organisaation toimintavarmuuteen. Esimerkiksi pilvialustan valinta voi altistaa organisaation kyvykkyydet haluamattaan geopoliittisille tapahtumille ja muutoksille.
Alttiuden merkitys korostuu nykyajassa, jossa digitaalisista palveluista on tullut osa organisaatioiden ja yhteiskunnan strategista perustaa. Jokaisen organisaation on hyvä miettiä esimerkiksi näitä keskeisiä kysymyksiä:
• Kuka operoi organisaation kriittisiä palveluja ja missä se tapahtuu?
• Missä keskeinen osaaminen ja data sijaitsee?
• Miten toiminnan jatkuvuus varmistetaan, kun toimintaympäristö muuttuu tai häiriöitä syntyy?
Eurooppalaiset organisaatiot ovat riippuvaisia EU:n ulkopuolisesta teknologiasta. Tämä koskettaa niin julkishallintoa kuin yksityissektoria. Yli 80 % digitaalisesta infrastruktuurista, tuotteista ja immateriaalioikeuksista tulee unionin ulkopuolelta. Tämä koskee erityisesti kriittisiä infra-, pilvi- ja tekoälyratkaisuja. Riippuvuuksien määrä kasvaa, ja samalla kasvaa tarve ymmärtää, kuka palveluita hallitsee ja miten siihen voi vaikuttaa.
Amerikkalaiset ja kiinalaiset hyperscaler-ratkaisut tarjoavat joustavuutta ja skaalautuvuutta, mutta niiden rinnalle tarvitaan ympäristöjä, jotka ovat ennustettavia, hallittavia ja erityisesti yhteiskunnan omassa hallinnassa. Erityisesti kriittisissä palveluissa tämä tasapaino on keskeinen osa riskienhallintaa ja toimintavarmuutta.
Kriittisen digitaalisen infran tarkastelu kannattaa aloittaa konkreettisista kysymyksistä. Esimerkiksi:
• Mitkä digitaaliset palvelut ovat liiketoimintamme kannalta aidosti kriittisiä?
• Mitä tapahtuu, jos nämä palvelut eivät ole käytettävissä tunnin, päivän tai viikon?
• Kuka operoi kriittisiä palveluja ja missä osaaminen käytännössä sijaitsee?
• Millaisia riippuvuuksia olemme rakentaneet toimittajiin, alustoihin ja teknologioihin?
• Miten nopeasti pystymme reagoimaan, jos toimintaympäristö tai vaatimukset muuttuvat?
• Kuka tekee päätökset ja kuka kantaa vastuun poikkeustilanteissa?
Ratkaisu ei ole kaiken kriittisen infran keskittäminen tai hajauttaminen. Olennaista on tunnistaa ne toiminnot ja palvelut, joilla on suurin merkitys organisaation toimintakyvylle, ja varmistaa, että niiden hallinta, jatkuvuus ja vastuut ovat selkeitä. Kun kriittiset palvelut ja data ovat ympäristössä, joka on turvallinen ja hallittava, muu osa kokonaisuutta voi hyödyntää joustavasti erilaisia kumppaneita ja teknologioita, kuten vaikkapa EU:n ulkopuolisia hyperscaler-alustoja.
Pitkäjänteinen perusta digitaaliselle toiminnalle
Liiketoiminnan kannalta kriittisimmät toiminnot kannattaa sijoittaa turvallisiin ympäristöihin, jotka organisaation omassa hallinnassa ja suojassa ulkopuoliselta vaikuttamiselta ja geopoliittisilta riskeiltä. Tällöin data ja palvelut pysyvät aidosti organisaation omassa ohjauksessa, ja riippuvuudet ovat tiedossa tilanteissa, joissa toimintaympäristö muuttuu nopeasti.
Lopputuloksena syntyy digitaalinen perusta, joka tukee pitkäjänteistä toimintakykyä. Se toimii luotettavasti arjessa ja kestää myös poikkeustilanteet sekä antaa organisaatiolle paremmat edellytykset ohjata omaa toimintaansa myös tulevaisuudessa.
Cinia tukee vahvalla kokemuksellaan yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin organisaatioita arvioimaan nykytilanteensa, tunnistamaan kriittiset riippuvuudet ja rakentamaan ratkaisun, jossa tärkeimmät toiminnot ovat kotimaisesti operoituja, läpinäkyvästi hallittuja ja ennustettavia. Samalla muu osa ympäristöstä voi edelleen hyödyntää globaaleja kumppaneita – joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Aloita digitaalisen perustasi rakentaminen tänään. Autamme yrityksiä rakentamaan kestävän strategian muun muassa datan ja tekoälyn hyödyntämiseen. Lue täältä, kuinka voimme auttaa