Tekoäly näkyy jo backlogilla määrittelyissä, testauksessa, asiakaspalautteessa ja tiimin toimintatavoissa. Tuoteomistajalla (Product Owner) on keskeinen rooli sen varmistamisessa, että tekoälyä käytetään oikeisiin ongelmiin ja ratkaisuihin asiakasarvoa tuottaen.
Cinian keväällä 2026 toteuttama tutkimus nostaa esiin olennaisen ristiriidan: tekoälyä kokeillaan laajasti, mutta vain 15 % suomalaisista organisaatioista on integroinut sen aidosti osaksi liiketoimintaa ja päätöksentekoa. Loput 85 % jatkavat yhä kokeilujen tekemistä tai käyttävät tekoälyä pistemäisesti ilman strategista kytkyä.
Tuoteomistajan näkökulmasta tämä on tärkeä havainto. Jos tekoäly jää irrallisiksi kokeiluiksi, se voi lisätä tekemistä ilman, että asiakasarvo, laatu tai liiketoimintahyöty paranevat.
Tuoteomistajan ei tarvitse ymmärtää kaikkia tekoälymallien teknisiä yksityiskohtia. Hänen pitää kuitenkin ymmärtää, mihin tekoäly soveltuu, millaista dataa se tarvitsee, mitä riskejä käyttöön liittyy ja miten tekoälyn tuottamat ehdotukset, päätelmät tai tuotokset varmistetaan. Ennen kaikkea hänen pitää kysyä sama kysymys kuin kaikessa tuotekehityksessä: miksi tämä kannattaa tehdä juuri nyt ja kenelle se tuottaa arvoa?
Mitä tapahtuu numeroiden takana? Lähes joka viidennessä organisaatiossa vastuu tekoälyn eteenpäin viemisestä on yksin teknologiajohdolla, eli ei siellä, missä liiketoiminnan tarpeet syntyvät. Ainakin sellaisessa tilanteessa kytky liiketoimintaan jää ohueksi.
Monissa organisaatioissa tekoäly nähdään strategisesti tärkeänä teemana. Tulokset syntyvät kuitenkin vasta silloin, kun tavoitteita tuetaan konkreettisilla toimenpiteillä, investoinneilla ja osaamisen kehittämisellä.
Kun liiketoiminnan ja teknologian valmiudet ovat kunnossa, tuoteomistaja on usein se henkilö, joka tuntee parhaiten sekä käyttäjien tarpeet että kehitystiimin arjen. Hän on avainasemassa luomassa yhteistä tekoälykyvykkyyttä ja tätä kautta voi tuottaa asiakasarvoa yhä sujuvammin. Kehitystiimissä on hyvä suunnitella yhdessä, mitkä työkalut ja toimintamallit tuottavat eniten arvoa ja miten ne kannattaa ottaa käyttöön.
Kun suomalaisilta organisaatioilta kysyttiin, mitkä tekijät tällä hetkellä vaikeuttavat tekoälyn laajempaa hyödyntämistä, osaamisen puute nousi esiin muita merkittävämpänä tekijänä (41,7 % vastaajista).
Osaamisen haasteet eivät piile niinkään teknologioissa tai niiden saatavuudessa, vaan kyvyssä tunnistaa ja hyödyntää konkreettisia käyttötapauksia.
Oman ja tiimin osaamisen kehittämisessä ja mahdollisuuksien tunnistamisessa tuoteomistaja on avainasemassa. Roolissa tulee olla intoa kokeilla ja hyödyntää tekoälyä itse, sekä innostaa ja raivata kaistaa tiimissä kyvykkyyden rakentamiseksi. Tuoteomistajan tulee tunnistaa ja hallita suuria odotuksia sekä löytää yhä laajemmasta sisällöstä tuotteen kannalta olenainen. Oma ja tiimin aika tulee jatkossakin käyttää siihen mikä tuottaa tuotteelle eniten asiakasarvoa lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä.
Tekoälyn hyöty ei synny siitä, että tiimi ottaa käyttöön uuden työkalun. Hyöty syntyy siitä, että tekoäly kohdistetaan ongelmaan, jonka ratkaiseminen parantaa asiakkaan arkea, nopeuttaa päätöksentekoa, vähentää manuaalista työtä tai parantaa tuotteen laatua.
Tuoteomistajan näkökulmasta tekoälyosaaminen on ennen kaikkea kykyä tunnistaa oikeat käyttötapaukset: missä tekoäly voi aidosti auttaa, missä se on vain ylimääräinen kerros nykyisen prosessin päälle ja missä riskit ylittävät hyödyt.
Kuka hyötyy? Asiakas, käyttäjä, kehitystiimi, ylläpito vai liiketoiminnan johto?
Mitä päätöstä tai työvaihetta tekoäly tukee? Miten paljon säästetään ajassa? kasvaako työtyytyväisyys?
Mitä dataa tarvitaan, mistä lähteistä ja miten sitä hyödynnetään?
Miten onnistuminen mitataan? Ajan säästönä, laadun paranemisena, kustannusten pienenemisenä vai asiakaskokemuksena?
Kuka ja/tai ketkä katselmoivat tekoälyn tuotokset?
Jos käyttötapausta ei pysty kuvaamaan selkeästi ilman tekoälyä, sitä ei kannata vielä toteuttaa tekoälyllä. Ensin pitää ymmärtää ongelma, tavoite ja arvo. Vasta sen jälkeen kannattaa miettiä, millainen tekoälyratkaisu, agentti tai automaatio voisi auttaa.
Tekoäly muuttaa tuotekehityksen työskentelytapoja, mutta ei sen perustehtävää. Se tuo kehitystiimin arkeen uusia työkaluja ja toimintamalleja, mutta tavoitteet, vastuut ja kehitysprosessin perusrakenne säilyvät pitkälti ennallaan. Kehitystiimin työssä keskeiset kysymykset pysyvät samoina: mitä tehdään, miten tehdään ja miten tuotoksen laatu varmistetaan osana kokonaisratkaisua.
Tekoäly tuo lisää vaihtoehtoja ja nopeuttaa työn tekemistä, mutta kestävien ratkaisujen varmistamiseen tarvitaan edelleen samaa osaamista kuin ennenkin. Oikein hyödynnettynä tekoäly vapauttaa aikaa vaativampaan työhön, parantaa työn sujuvuutta ja auttaa tiimiä saamaan enemmän aikaan samalla työmäärällä.
Kehitystiimissä tekoäly toimii sekä yksittäisen henkilön työparina että tiimin yhteisenä tukiresurssina. Sitä voi hyödyntää tiimi- ja henkilötasolla lähes kaikissa työvaiheissa määrittelystä testaukseen. Tekoäly auttaa löytämään virheitä, nopeuttaa rutiinitehtäviä ja tukee päätöksentekoa, mutta vastuu lopullisista ratkaisuista ja niiden laadusta säilyy aina tiimillä ja tiimin jäsenillä. Uudet työtavat ja työkalut kannattaa ottaa käyttöön rohkeasti mutta hallitusti. Esimerkiksi retrot ja erilaiset katselmoinnit ovat erinomaisia keinoja arvioida, kehittää ja validoida tekoälyn käyttöä osana tiimin arkea.
Hallinnollisemmalla tasolla tekoälyn käyttöönoton vaikutukset ja sen implementoinnin taso tulee alkuun määritellä ja tuoda sen jälkeen osaksi organisaation tai hankkeen yleistä laadun ja riskienhallintaa.
Cinian teettämän tutkimuksen vastaajista 64 % pitää virheellisiä tuotoksia yhtenä suurimmista tekoälyyn liittyvistä huolista. Huonolaatuiset tuotokset ovat lähes yhtä suuri huolenaihe kuin datan vuotaminen, jonka nimeää 67 % vastaajista.
Huoli koskee käytännössä jokaista tuoteomistajaa ja kehitystiimiä. Laatutekijät tulee määritellä alussa huolella ja ottaa osaksi jatkuvan kehityksen toimintamalleja. Kun tekoäly otetaan tiimiin mukaan, laatutasosta tulee pitää samalla tavalla huolta kuin muidenkin työkalujen tai osaajien onboardingissa. Kokeilut, perehdytys, seuranta ja jatkuva kehitys ovat tämänkin osalta tärkeitä elementtejä.
Tuotekehitystä käynnistäessä on huomattavasti helpompi rakentaa työympäristö tekoälynatiiviksi kuin tuoda uusia toimintatapoja osaksi pitkään jatkunutta kehitystyötä.
Olemassa olevista malleista on usein vaikea luopua, osaajien identiteetti muuttuu ja aikaa uuden opetteluun tuntuu harvoin olevan. Käyttöönoton onnistumisen ratkaisevat tuoteomistajan ja tiimin rohkeus kokeilla sekä johdon tarjoamat puitteet (selkeät linjaukset, tarkoituksenmukaiset työkalut ja mahdollisuus käyttää aikaa uuden oppimiseen).
Tiimin tulee edetä ja kehittyä yhdessä, sillä ilman yhteisiä toimintatapoja tekoälyn käyttö jää helposti yksittäisten osaajien varaan ja kokonaisuudesta irralliseksi.
Tuoteomistajan perustehtävänä on pitää kehitystyön suunta ja fokus pidemmällä tähtäimellä kirkkaana sekä priorisoida tehtäviä sen mukaan. Tekoäly muuttaa työskentelytapoja, mutta ei tätä ydintehtävää. Tuoteomistaja on tärkeä muutosagentti, joka auttaa muuttamaan tekoälyn mahdollisuudet konkreettiseksi asiakasarvoksi. Siksi tekoälyn mahdollisuuksista ja riskeistä on hyvä olla tietoinen, mutta samalla pitää jalat tukevasti maan pinnalla.
Kehitystyön suunnan kirkastamisessa auttaa jatkossakin tiivis vuorovaikutus asiakkaiden, käyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa sekä datan analysointi. Tekoäly tukee näitä tehtäviä, vapauttaa aikaa olennaiseen ja auttaa tuoteomistajaa kasvattamaan asiakasarvoa entistä tehokkaammin. Tekoäly automatisoi työvaiheita, mutta vastuu asiakasarvon luomisesta ja oikeiden päätösten tekemisestä säilyy ihmisillä.
Millaisia ovat suomalaisten organisaatioiden näkemykset tekoälyn hyödyntämisestä? Lataa tutkimusraportti ja saat tietoa projektiesi tueksi!
Cinia toteutti kyselytutkimuksen yhdessä ValveOnen kanssa keväällä 2026. Siihen vastasi anonyymisti 85 johtotason vastuuhenkilöä suomalaisista organisaatioista, painottuen IT- ja teknologiajohtoon.