Tilaa uutiskirjeemme
Tilaa uutiskirjeemme

CINIAN BLOGI JA ARTIKKELIT

Smart City – Mistä kaupallinen potentiaali kehitykselle?

Digitalisaatio | Liiketoiminta 17.6.2015

Olin mukana taannoin Oulussa järjestetyssä kansainvälisessä Smart City -seminaarissa. Kolmen päivän ajan kaupalliset toimijat, kuntien edustajat, tutkijat sekä EU-virkamiehistön edustajat kuulivat esityksiä älykaupunkien tulevaisuudesta, älykkäästä liikenteestä ja kehittyvästä kaupunkiympäristöstä. Itselleni ja keskusteluiden perusteella monelle muullekin jäi esityksistä kuitenkin kaivelemaan yksi keskeinen kysymys, eli where is the beef? Mistä löytyy kaupallinen potentiaali tälle kaikelle kehitykselle siten, että yrityksetkin haluavat lähteä mukaan kehittämään tulevaisuuden älyeloa?

Nyt kun kaikki seminaarissa vastaanotettu informaatio hiljalleen sulaa aivonystyröissä, usko kaupallisen potentiaalin olemassa oloon vahvistuu. Jos yritysten markkina smart cityistä olisi ilmiselvä, olisi joku sen jo ottanut haltuunsa ja muiden tehtävänä olisi enää vain kopioida ja parantaa tämän markkinajohtajan toimintaa. Smart City on kuitenkin niin laaja ja moninainen käsite, että markkinan tunnistaminen on vaikeampaa. Markkinoita on vieläpä niin paljon ja niin ne ovat niin erilaisia, että kullekin yritykselle osuvimman markkinan tunnistamisessa riittää pohdittavaa. Hyvänä esimerkkinä markkinan tunnistamisen vaikeudesta toimii kaksi maailman valloittanutta uutuuspalvelua. Kuka olisi vielä kolme vuotta sitten uskonut, että vuonna 2015 maailman suurin taksiyhtiö ei omista lainkaan omia autoja ja että maailman suurimmalla hotelliketjulla ei ole lainkaan omia hotellirakennuksia? Silloin kukaan ei olisi tätä profeettaa uskonut, mutta nyt kun Uber ja Airbnb ovat molemmat markkinoidensa globaaleja johtajia, niin tämä ei enää tunnu lainkaan oudolta.

Älyliikenteen avulla autojen määrä liikenteessä tulee pienenemään. Erilaisista yhteiskäyttöpalveluista tulee yhä kuluttajaystävällisempiä ja niiden toimivuuteen opitaan luottamaan. Yhteiskäytön ”johtavana” ajatuksena on se, että auton ollessa kallis investointi, ei sitä kannata seisottaa parkkiruudussa vaan auton kannattaa liikkua kuljettamassa ihmisiä paikasta toiseen. Kun autot ovat nykyistä enemmän liikenteessä, tarvitaan niitä nykyistä vähemmän. Kaupunkien näkökulmasta tarkasteltuna tämä jatkuvasti liikkuvien autojen yhtälö tarkoittaa sitä, että parkkitiloja tarvitaan yhä vähemmän. Useissa kaupungeissa keskustan parhaille paikoille on rakennettu pysäköintitilaa. Tulevaisuudessa tämä rakennettu tila voidaan ottaa hyötykäyttöön, joka tuo lisätuloja kaupungeille ja vähentää kaupunkien investointitarvetta jne. Tämä muutos tulee viemään useampia vuosia, joten yrityksillä tuskin riittää kärsivällisyyttä lähteä mukaan älyliikenteen kehitykseen ja luottaa saavansa tuloja esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua. Kaupungille tämä tarkoittaa sitä, että niiden pitää olla tukemassa palveluyritysten markkinoille tuloa vaikka samalla kaupungit eivät vielä saakaan välitöntä säästöä. Tässä onkin yksi merkittävimmistä kysymyksistä älykkään kaupunkiympäristön kehittämisessä. Kenen pitäisi investoida, jotta markkinat syntyisivät? Kuinka pitkä takaisinmaksuaika investoinnilla on ja miten varmistetaan, että investoija on se, joka myös investoinnistaan hyötyy?

Älyliikenteen osalta toimijalle löytyy todennäköisesti markkinaa, joka toimii matkustamisen järjestäjänä. Kun erilaiset Uber-palvelut lisääntyvät, Helsingin Kutsuplus-palvelut kasvavat, rautatieliikenne avautuu kilpailulle, taksitoiminta vapautuu jne. Kuluttajalle muodostuu mahdollisuuksien suo. Eri vaihtoehtoja matkustamiseen on niin paljon, että niiden vertailusta tulee miltei mahdotonta. Kuluttajan pitäisi nähdä helposti vaihtoehdot, joilla matkan pisteestä A pisteeseen B voi toteuttaa ja mitä eri vaihtoehdot tarkoittavat ajallisesti sekä kustannuksena juuri matkustustarpeen aikana. Matkustuksen järjestäjä kerää jatkuvasti tietoa eri käyttäjien matkustustarpeista ja kokoaa näistä kuluttajalle parhaan matkapaketin. Joskus se voi tarkoittaa kimppataksia, joskus vuokra-autoa ja joskus näiden yhdistelmää. Tällaista liiketoimintaa ei ole koskaan aiemmin tarvittu. Tai oikeastaan matkatoimistot ovat hoitaneet vastaavaa toimintaa lomamatkojen yhteydessä, mutta jokapäiväiseen matkatarpeeseen tällaista toimijaa ei ole ollut. Tämä oli siis yksi mahdollinen esimerkki siitä, millaista uutta liiketoimintaa älyn lisääntyminen tuo tullessaan. En edes osaa arvata, mistä kaikkialta muualta liiketoimintaa löytyy, mutta siitä olen varma, että kyllä sitä löytyy!

– Mikko Tiensuu, Principal Consultant, Cinia ––

Jaa