Hakutulokset

Digi-infra on poikkeusoloissa paljon vartijana

BlogiDigitalisaatioLiiketoimintaVerkot ja tietoliikenne 8.4.2020

Yhteiskunnan kriisit nostavat usein esille aiemmin piilossa olleita tarpeita ja toimintoja. Viime aikoina on, ja aivan ansaitusti, huomattu se, miten tärkeitä yhteiskunnan palvelijoita meille kaikille ovat esimerkiksi lähikaupan myyjät, terveyskeskuksen sairaanhoitajat, maatalouden yrittäjät sekä useat julkisen hallinnon virkamiehet. Toivoa sopii, että tämä kunnioitus ei jää tilapäiseksi, vaan jatkuu kriisin jälkeenkin.

Kriisit saattavat, niiden erityispiirteistä riippuen, myös merkittävästi muokata toimintatapojamme niin työssä kuin kodeissa. Arkemme on viime viikkoina siirtynyt voimakkaasti verkkoon, olipa kyse sitten etätyöskentelystä, opiskelusta, harrastuksista tai ihmissuhteiden ylläpidosta.

Jos nykytilanteesta halutaan nostaa esille jotain positiivista, niin se varmaan on riittävästi kehittynyt digitaalinen palveluympäristö, joka – ainakin auttavasti – mahdollistaa etänä työskentelyn ja monenlaisen muunkin ”etäilyn”. Mikä olisikaan tilanne, jos koronavirus olisi iskenyt kymmenen vuotta sitten, jolloin etätyönteko, julkinen verkkoasiointi tai vaikkapa elintarvikkeiden verkko-ostaminen eivät vielä olleet nykylaajuudessa mahdollisia? Nyt ovat, mutta läheskään kaikki ei vielä ole toiminut. 


Yhteiskunnan hermoverkon varmistaminen


Luotettavasti toimiva tietoliikenneverkko muodostaa välttämättömän perustan nyky-yhteiskunnan palveluille. Tämä verkko muodostuu lähes kokonaan kuituyhteyksistä erilaisine välityslaitteineen. Viimeiset sadat metrit tai parit kilometrit voivat olla langattomia, mutta vain viimeiset. 

Tietoliikenneverkko on palveluiden loppukäyttäjille se näkymätön, jonka olemassa oloa ei yleensä edes tiedosteta – kunnes se ei toimi.
 

"Miten varmistamme, että tämä yhteiskuntamme hermoverkko säilyy toimintakykyisenä nykyisessä ja mahdollisesti tulevissakin poikkeusoloissa, samalla tavoittaen kaikki sen tarvitsijat?"


Ensimmäinen kehittämistä edellyttävä asia on verkkojen riittävä maantieteellinen kattavuus ja siirtonopeus. Markkinaehtoisesti näitä vaatimuksia ei saavuteta läheskään koko Suomen alueella. Näin ollen valtion, jo perustehtävänsä mukaisesti, on omilla tuki-, verotus- ja lainsäädännöllisillä toimilla huolehdittava kuituverkon ulottamisesta myös haja-asutusseuduille. Elinkelpoinen maaseutu rakentuu digitaalisen infran varaan, joka myös mahdollistaa alueille datatalouden hyötyjen saamisen sekä elintarvikeomavaraisuuteen liittyvän kansallisen huoltovarmuuden. Kysymys on kansallisen elintarvikehuollon toimintavarmuudesta kaikissa tilanteissa.

Toinen, jatkuvaa kehittämistä edellyttävä tarve on kansallisen kyvykkyyden ylläpitäminen verkkojen luotettavuuden ja turvallisuuden varmistamisessa. Tämä alkaa verkkotopologian suunnittelusta siten, että verkkoreitit hajautetaan kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Kaikki kaapelit eivät voi kulkea saman valtatien samaa piennaraluetta. Kaikki verkko-operaattorit eivät myöskään saa luottaa viankorjaustarpeissaan samaan alihankkijaan, eivätkä yhteiskäyttöisten teletilojen käyttäjät siihen, että joku muu huolehtii tilojen fyysisestä turvallisuudesta. Nämä fyysiset varmentamistoimet ovat olleet vaarassa unohtua alati kasvavan kyberuhkakeskustelun varjoon.


Katse tulevaisuuteen
 

"You play as you train" – sanotaan. Liikenne- ja viestintäministeriöön sijoitettu uusi kyberturvallisuusjohtajan tehtävä mahdollistaa täysin uudella tavalla kansallisten kybervarautumistoimien yhteensovittamisen. Varautumista tarvitaan tunnistettuja ja tunnistamattomia uhkia vastaan. Sen vuoksi Turvallisuuskomitean julkaisema yhteiskunnan turvallisuusstrategia antaa hyvät perusteet tarkoituksenmukaisten harjoitusskenaarioiden valmistelulle, harjoitusten toimeenpanolle sekä niiden riittävälle resurssoinnille. Harjoittelun merkitystä – ja kansallista kustannustehokkuutta – ei tarvinne jatkossa pahemmin perustella. Kuvattakoot jatkossa myös harjoitusskenaariot riittävän vaativiksi.

Kaiken kehittäminen lähtee tosiasioiden tunnistamisesta – ja tunnustamisesta. Rohkaisen tietoliikennepalveluiden, tuon yhteiskuntamme hermoverkon, ylläpitämisestä ja varmistamisesta vastaavia kirjaamaan ylös ja jakamaan verkostoissaan omat ideansa verkon toimintakyvyn varmistamiseksi. Niitä ideoita parempia ei tule olemaan saatavilla.

Cinia varmistaa koti- ja ulkomailla sijaitsevan verkkonsa häiriösietoisuuden monin eri tavoin. Osana lakisääteisiä varautumisvelvoitteita liiketoimintojen jatkuvuudenhallintaan liittyvät vastuut on yhtiössä määritetty. Cinia seuraa ympärivuorokautisesti operoimiensa verkkojen toimintaa ja reagoi poikkeavuuksiin, yhtiö harjoittelee säännöllisesti toimintaansa ja palveluiden palauttamista erilaisissa häiriötilanteissa sekä ylläpitää koko henkilöstönsä tietoisuutta toimintaamme kohdistuvista riskeistä ja niiden hallinnasta.

- Pertti Hyvärinen, Liiketoiminnan kehitysjohtaja, Cinia Oy -

Avainsanat: digi-infra, huoltovarmuus, palvelut, saatavuus, #tietoliikenne, toimintavarmuus, #valokuitu,
Jaa