Skip to main content
Takaisin

Suomi, Ruotsi ja Viro vahvistavat merikaapelien korjauskykyä Itämerellä

Suomi, Ruotsi ja Viro vahvistavat merikaapelien korjauskykyä Itämerellä

Kansainvälinen viranomaisten ja yritysten yhteishanke vahvistaa kykyä korjata rikkoutuneita merikaapeleita Itämerellä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. EU osarahoittaa siirrettävää korjauskalustoa, jolla kriittisen digitaalisen ja energiainfrastruktuurin toiminta voidaan palauttaa tilanteissa, joissa kaupallista korjauskalustoa ei ole saatavilla.

Suomen ja Itämeren alueen tietoliikenne- ja energiayhteyksien huoltovarmuutta vahvistetaan uudella EU-hankkeella, joka parantaa kykyä korjata vaurioituneita merikaapeleita vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. 

Euroopan unioni rahoittaa Huoltovarmuuskeskuksen johtamaa Merikarhu-hanketta 9,55 miljoonalla eurolla. Yhteishankkeessa on mukana kumppaneina viranomaisia ja yrityksiä Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Hankkeen koko budjetti on noin 19 miljoonaa euroa.

”Itämeren alueen kriittisen infrastruktuurin toiminnan turvaaminen ja Euroopan huoltovarmuus vaativat kansainvälisiä ponnisteluja. Yhdessä kumppaneidemme kanssa varmistamme, että rikkoutuneet kaapelit saadaan tulevaisuudessa toimintakuntoon ripeästi kaikissa tilanteissa. Hanke jatkaa Huoltovarmuuskeskuksessa pitkään tehtyä työtä kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi kaikissa oloissa”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen pääjohtaja Janne Känkänen. 

Kumppaneina mukana ovat Suomesta tietoliikenne- ja it-palveluyhtiö Cinia, Viron oikeus- ja digiasioiden ministeriö, Viron ilmastoministeriö, Viron kantaverkosta vastaava sähkö- ja kaasuverkkoyhtiö Elering sekä viranomaisia Ruotsista. Yritykset tarjoavat hankkeessa asiantuntemustaan. Kumppaneiden osallistuminen varmistuu, kun tarvittavat sopimukset on allekirjoitettu.

Hankkeessa hankitaan siirrettävä korjauskalusto, joka voidaan asentaa tarvittaessa nopeasti soveltuviin aluksiin. Tavoitteena on, että Itämeren alueella olisi kaikissa olosuhteissa käytettävissä vähintään yksi alus, joka voidaan varustaa korjaamaan mahdolliset kaapelivauriot nopealla aikataululla.


Kaapelirikkojen haitat minimoitava

Kaapelinkorjauskyvyn turvaaminen pienentää osaltaan mahdollisten kaapelivahinkojen tai -sabotaasien aiheuttamia vaikutuksia. 
Useimmat Itämeren pohjassa kulkevat tietoliikenne- ja sähkökaapelit lähtevät Suomesta, Ruotsista tai Virosta. Ne ovat tärkeä osa näiden maiden sekä muiden Itämeren alueen rantavaltioiden tietoliikenne- ja sähköverkkojen infrastruktuuria.

Kaapelirikkojen varalta varmistavaa kapasiteettia on paljon. Normaalioloissa rikkoutuneiden kaapelien liikenne reititetään uudelleen ja kaapelit korjataan markkinalähtöisesti kaupallisten toimijoiden voimin. 

”Nykyisessä turvallisuusympäristössä on varauduttava myös tilanteisiin, joissa markkinalähtöistä korjauskalustoa ei ole saatavilla tai Itämeren kaupallinen meriliikenne estyy. Kaapelirikot on kyettävä korjaamaan nopeasti tällaisissakin tilanteissa. Merikarhu-hanke vastaa tähän tarpeeseen”, sanoo hanketta vetävä vanhempi varautumisasiantuntija Tuomas Seppälä Huoltovarmuuskeskuksesta. 


Yhteisvoimin turvaamassa kriittisen infrastruktuurin toimintaa

Suomi, Ruotsi ja Viro ovat yhdessä vahvempia vastaamaan vakaviin häiriöihin ja kriiseihin. 

"Suomenlahdella joulukuussa 2025 nähdyt kaapelivauriot ovat karu muistutus merenalaisen infrastruktuurimme haavoittuvaisuudesta. Turvalliset ja luotettavat digitaali- ja sähköyhteydet ovat modernien yhteiskuntiemme elinehtoja. Viron, Suomen ja Ruotsin – kolmen vahvan EU- ja Nato-liittolaisen – esimerkillinen yhteistyö osoittaa yhteisen ja horjumattoman sitoutumisemme tämän kriittisen infrastruktuurin ennakoivaan suojaamiseen Itämerellä”, sanoo neuvonantaja Raigo Iling Viron oikeus- ja digitalisaatioministeriöstä.

”Viro, Suomi ja Ruotsi tuovat Merikarhu-hankkeessa yhteen meriasioiden asiantuntemusta ja erikoiskorjauskalustoa varmistamaan, että kriittiset tietoliikenne- ja energiayhteydet voidaan palauttaa myös tilanteissa, joissa kaupallisia korjauspalveluja ei ole saatavilla. Yhteistyö vahvistaa valmiuttamme kohdata vakavia häiriötilanteita", sanoo Viron ilmastoministeriön meriasioiden ja vesivarojen apulaispääsihteeri Kristjan Truu.

Hanke tekee yhteistyötä myös muiden avaintoimijoiden, kuten tulevan Itämeren alueellisen kaapelikeskuksen ja kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa.


Osa EU:n huoltovarmuustyötä

Rahoitusta hankkeelle saatiin Euroopan digitaalista infrastruktuuria vahvistavan CEF Digital -rahoitusohjelman avoimesta hausta. 
EU parantaa merenalaisen infrastruktuurin huoltovarmuutta myös muilla toimilla, kuten rahoittamalla Itämeren kaapelirikkojen ehkäisemiseen keskittyvää alueellista keskusta, jota Suomi alkaa johtaa. 
Merikarhu-hanke on esimerkki yhä tiiviimmästä kansainvälisestä huoltovarmuusyhteistyöstä, jossa Huoltovarmuuskeskuksen tavoitteena on toimia aktiivisena kehittäjänä ja suunnannäyttäjänä.

Lisätietoja:

Mikko Tiensuu, Head of project management, Cinia
Yhteydenotot ja haastattelupyynnöt: Viestintä, Cinia, viestinta@cinia.fi, puh. +358 40 8620 311

Vanhempi varautumisasiantuntija Tuomas Seppälä, Huoltovarmuuskeskus
Yhteydenotot ja haastattelupyynnöt: viestintäasiantuntija Johanna Kippo, Huoltovarmuuskeskus, johanna.kippo@nesa.fi, puh. + 358 29 505 1043

Artikkelin kuva © Estfilm Productions / Elering