Hakutulokset

Cinia ValueNet - Matka maatalouden digitalisaatioon

BlogiDigitalisaatioLiiketoimintaMaatalouden digitalisaatio 20.9.2018

Digitaaliset arvoverkot ja ekosysteemit tarjoavat uusia mahdollisuuksia kehittää palveluja, parantaa tuottavuutta sekä kustannustehokkuutta ekosysteemin eri toimijoille. Cinia on ollut mukana mahdollistamassa uudenlaista toimintamallia maatalouden digitalisaation kiihdyttämiseksi ja lisäarvon luomiseksi toteuttamalla Cinia ValueNet –liiketoimintaekosysteemin maatalouden toimijoille.

Perinteisesti maataloudessa käytettävät palvelut ja järjestelmät ovat olleet suljettuja, eivätkä juuri keskustelleet toistensa kanssa. Maatalousyrittäjä on joutunut valitsemaan erillisen sähköisen palvelun jokaiseen toimintoonsa erikseen, mutta nämä palvelut ovat olleet irrallisia ja tiedon siirtäminen eri palveluiden välillä on vaatinut runsaasti käsityötä.

Me Suomessa olemme kuitenkin erinomaisessa asemassa siinä, että meillä näitä palveluja on kuitenkin olemassa, ja maatalousyrittäjä voi valita käyttöönsä sopivimmat. Tilanne ei ole sama muualla maailmassa.

Dataa sataa kaikkialta mutta miten hyödyntää sitä

Saamme dataa esimerkiksi säästä ja sen vaikutuksista, indeksikuvia peltojen kasvustosta ja meillä on ph-, lämpötila- ja muita tietoja maaperästä. Lisäksi viljelijöillämme on käytössä erilaisia täsmäviljelytyökaluja. Dataa saadaan myös työkoneista. Jos viljelijällä on esimerkiksi Valtra Connect -palvelu käytössään yhtenä vuonna, tietää hän seuraavana vuonna tarkasti, paljonko polttoainetta kaiken kaikkiaan kuluu viljelytyössä. Näistä tiedoista voidaan muodostaa myös budjetti tulevalle vuodelle. Lopuksi myös valmiista tuotteista saamme paljon dataa analysoitavaksi. Esimerkkinä satokartat ja laatuanalyysit.

Meillä siis on paljon tietoa, mutta sen hyödyntäminen on hankalaa, koska palvelut ja järjestelmät eivät keskustele keskenään. Cinian visio on, että nämä kaikki järjestelmät tuottavat dataa käyttöliittymään, jossa näkyy viljelijän lohkokohtaiset suunnitelmat, hänen budjettinsa, hankintansa ja toteumansa. Periaate on, että digitaaliset palvelut ja järjestelmät muuttavat tekemisen numeroiksi ja numerot euroiksi automaattisesti.

Kun viljelijä lisää vielä järjestelmään sadonkorjuun tuotot lohkokohtaisella ja jopa lohkon sisäisellä tarkkuudella, näkee hän liiketoimintansa tilanteen, riskit ja potentiaalit, reaaliaikaisesti. Kokonaiskuvan perusteella on mahdollista tehdä parannuksia, joilla liiketoiminnan saa kannattavammaksi lohko kerrallaan.

Lisäksi viljelijä voi liittää tuotteeseensa myös datapaketin, josta käy tarkasti ilmi tuotteen alkuperä, mitä tuotteelle on tehty ja mistä se on tullut. Jo nyt erityisesti ulkomailla tämä tieto on erittäin arvokasta.

Datan jakaminen johtaa parempaan liiketoimintaan

Edellä kuvatulla järjestelmällä on mahdollista pyrkiä kohti jatkuvaa kehitystä. Jokaiselle viljeltävälle lohkolle pystytään laskemaan ideaali tai hyväksyttävä sato viljakasvin ominaisuuksien, maalajin, sään, fotosynteesin määrän ja viljelytoimenpiteiden ynnä muiden muuttujien perusteella. Näin saadaan määriteltyä 100 % sato eli tulos, joka voidaan teoreettisesti saada, jos kaikki menee aivan nappiin. Normaaliolosuhteissa 50 – 60 prosenttinenkin sato on jo erittäin hyvä, mutta jos sato jää esimerkiksi 30 %:iin ideaalisadosta, jotain on luonnollisesti tehtävä. Tässä periaatteena on numeroista johtaminen. Eli kaikki päätökset tehdään mitattuun dataan perustuen. Muutokset dokumentoidaan ja verrataan saatuun tulokseen. Tätä jatketaan vuodesta toiseen.

Jos tietoa kuitenkin jaetaan järjestelmässä, joka kokoaa yhteen erilaista dataa kaikilta eri viljelytoiminnan vaiheilta, viljelijän on mahdollista kehittää toimintaansa. Kun tiedetään, millaisia satoja muut ovat saaneet ja lisäksi nähdään, millaisella reseptillä sato on saatu, myös omaa toimintaa voi parantaa. Tietoa voidaan jakaa järjestelmässä myös anonyymisti. Suomen kokoisella pienellä markkina-alueella on varaa tehdä yhteistyötä ja jakaa dataa kaikkien hyödyksi.

Datan jakamisen tuomat monet mahdollisuudet

Datan jakaminen mahdollistaa arvoketjujen syntymisen. Arvoketjuissa voi olla lukuisia toimijoita ja ne voivat kattaa koko tuotteen elinkaaren, tuotannosta kuluttajalle. Saman tuotteen ympärille voi syntyä useita arvoketjuja, riippuen tarpeesta. Näistä arvoketjuista syntyy arvoverkko.

Datan jakaminen liiketoimintaekosysteemissä tuo myös muunlaista lisäarvoa maatalouden ympärille. Liiketoimintaekosysteemiin liittyminen avaa mahdollisuuksia esimerkiksi tutkimukselle, kun järjestelmien keräämää dataa ja viljelijöiden saamia tuloksia voidaan datan omistajien toimesta (esim. viljelijät) avata tutkimuskohteiksi.

Toisaalta maatalousyrittäjä voi käydä myös kauppaa toiminnallaan luomasta datasta. Kauppaa voitaisiin käydä esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen palveluista. Viljelijä voisi omaa dataansa vastaan saada vaikkapa saman alueen ”best practices” -tietoa, jolloin hän voi hioa omien lohkojensa hyötysuhdetta entistä paremmaksi. Luonnonvarakeskus saisi vastaavasti ennen näkemättömän validia dataa suomalaisesta maataloudesta. Tämä data olisi ilman manuaalisia toimenpiteitä suoraan yhteensopivaa tutkimuksen käyttöön.

Kaikilla digitaalisten palveluiden toimilla tulisi tähdätä lopulta kannattavuuden parantamiseen. Onnistuakseen tarvitaan riittävä massa yrittäjiä ja toimijoita mukaan arvoverkkoon. Cinia haluaa olla mukana tukemassa maatalouden digitalisaatiota ja pitkän linjan kokeneita tekijöitä. Arvoketjuista hyötyvät kaikki osapuolet.

- Jyrki Hyyrönmäki, Development Manager, Cinia

Lue lisää Maatalouden digitalisaatioratkaisuista verkkosivuiltamme. 

Avainsanat: arvoketjut, arvoverkko, digitalisaatio liiketoimintaekosysteemi, maatalous, tuottavuus,
Jaa