Kuntalaisten sote-palvelut ja pelastustoimi ovat siirtyneet turvallisesti hyvinvointialueille, mutta ICT:n osalta työ jatkuu yhä, kertoo Valtioneuvoston tilannekuvaraportti. Alueet ovat ohjanneet tekniseen tukeen lisäresursseja, vastuuhenkilöt ratkovat akuutteja ongelmia.
Hyvinvointialueen mittakaava on iso, joten jokaisella päivällä on väliä. Miten digitaaliset työkalut saisi mahdollisimman nopeasti helpottamaan arkea, ei vaikeuttamaan sitä?
1) Pyydä apua priorisointiin ja prosessien järkeistämiseen
Strategiaa ja askelmerkkejä on jumpattu huolella. Rahaa on ehkä saatu käyttöön vähemmän kuin ennakoitiin, ja digitiekarttaa on päivitettävä. Suunnittelupöydälle on tulossa jonoksi asti uusia ratkaisuja, mutta kuka ehtisi kasata pöydän?
Kustannustehokas priorisointi, nykyisten järjestelmien potentiaalin parempi hyödyntäminen, konkreettiset etenemissuunnitelmat, palvelumuotoilu: siinä muutama esimerkki tehtävistä, joihin voi ja kannattaa hankkia ulkopuolista sparrausta. Sote-ympäristön tunteva ketterä toimittaja tuo nopeasti lisää selkeyttä tekemiseen.
Nyt tarvitaan mahdollisimman käytännönläheisiä toimintasuunnitelmia. Sukkela integraatio tai suoraviivainen automaatioprojekti vie parhaimmillaan vain päiviä tai viikkoja. Aikaa ja rahaa alkaa säästyä saman tien.
“Selvitimme Lapin keskussairaalan kanssa fiksuimpia tapoja kehittää erikoissairaanhoidon digitaalisia palveluita. Kattavan yhteenvedon lisäksi tarkensimme katseen erityisesti siivouskutsujen automatisointiin.” Lue koko asiakastarina
2) Älä jää odottamaan päivää, jolloin uusi järjestelmä ratkaisee kaiken
Modernin asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta löytyy useiden hyvinvointialueiden ICT-tiekartalta. Kuluu vielä vuosia, ennen kuin sen hyödyistä korjataan täyttä satoa. Kannattaako siihen asti jatkaa nykyisillä ratkaisuilla?
Tuhannet työntekijät tarvitsevat tiedot näkyviin tässä ja nyt. Siksi siirtymävaiheessa kannattaa investoida ketterästi koodattaviin täsmäratkaisuihin. Ne helpottavat lääkärien, ensihoitajien ja muiden ammattilaisten työtä niin, että panostus maksaa itsensä ripeästi takaisin.
Eri lähteistä koottuun dataan ja tilannekuviin perustuva strategia saattaa lopulta osoittautua yllättävän tehokkaaksi. Kyse ei olekaan vain väliaikaisratkaisuista. Uusille potilastietojärjestelmille on todellinen tarve, mutta nopeasti muuttuvassa maailmassa mikään tuote ei yksin tarjoa vastausta monimutkaisiin ongelmiin.
“Tilannekuva UNA koostaa eri järjestelmien tiedot asiakkaasta tai potilaasta yhteen näkymään. Työntekijän näytöllä ne on jaettu selkeästi esimerkiksi laboratoriotuloksiin, riskitietoihin ja resepteihin.”
3) Tuo tekninen syväasiantuntemus budjetointiin
Digitalisaatiohankkeille varattu budjetti on rajallinen. Vaihtoehtojen vertailuun sekä hyötyjen ja piilokustannusten arviointiin tarvitaan syvällistä teknistä osaamista. Millaisia kuluja tietyn järjestelmän käyttöönotosta, kustomoinnista, ylläpidosta ja muista käytönaikaisista kuluista tulee? Kuinka paljon nopeaksi optimoitu, helppokäyttöinen sovellus säästäisi aikaa henkilötyövuosissa?
Riippumattomat, luotettavat neuvot ovat hintansa väärti. Uuden hankkeen rahoitushakemus saa todennäköisemmin vihreää valoa, jos voit osoittaa ICT-investoinnin säästävän suoraan yhteisiä varoja.
Lue myös:
Cinian palvelut hyvinvointialueille