Suomen Erillisverkot Oy

"Toimiva kommunikointi ja laaja liiketoimintaosaaminen projektin menestystekijöinä"


Cinia Oy kehitti Suomen Erillisverkot Oy:lle digitaalisen alustan, joka mahdollistaa uudenlaisten turvallisuuspalveluiden tuottamisen. Tuloksena syntyi pitkälle automatisoitu, skaalautuva ja hajautettu palvelualusta, jota kutsutaan kokonaisturvallisuuden ekosysteemiksi eli KEKOksi. Yksi kehitystyön tärkeimmistä lähtökohdista oli ympärivuorokautinen ja kaikissa olosuhteissa realisoituva toimintavarmuus. KEKO on tarkoitettu Suomen huoltovarmuuskriittisten toimijoiden käyttöön, joihin lukeutuvat muun muassa energiasektori, virkavalta ja terveydenhuolto.


TAVOITTEENA ALAN KEHITYSTÄ TUKEVA JA PIENETKIN TOIMIJAT HUOMIOON OTTAVA ALUSTA

”Huomasimme, että kriittisten turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvien palveluiden kehittäminen on hidasta ja projektit raskaita. Lisäksi markkinat ovat pitkälti jaetut ja toimintakulttuuri pelaa pienet yritykset pois”, kertoo Suomen Erillisverkkojen osastopäällikkö Tommi Sohlberg.

Tämän perusteella Erillisverkoissa pohdittiin sitä, miten tilannetta voisi parantaa, ja kuinka B-2-B -markkinoille saataisiin yhtä hyviä palveluja kuin kuluttajapuolelle. Alalle haluttiin myös ennestään tuntemattomia toimijoita ja tuoreita ideoita.

”Tulimme siihen tulokseen, että meidän kannattaa lähteä toimittamaan alustaa, jonka päällä voivat toimia myös pienemmät alan yritykset. Näemme heidän tuote- ja palveluideansa niin hyvinä, että niistä voi syntyä uutta vientiin suuntautuvaa liiketoimintaa”, taustoittaa Sohlberg.


HYVÄ YHTEISTYÖ JA KOODAAJIEN LIIKETOIMINTAYMMÄRRYS KESKIÖSSÄ

Projektin tuloksena syntynyt KEKO on palvelualusta, joka mahdollistaa nopean ja helpomman tavan luoda tietoturvakriittisiä palveluita.

”Toteutimme KEKOon myös API-rajapintojen hallinnan. Sillä helpotetaan alustan eri komponenttien integraatioita ja nopeutetaan palvelujen kehittämistä”, kuvailee Cinian projektipäällikkö Petri Orädd.

”Yhteistyömme sujui todella hyvin. Koko projektin ajan pystyimme keskustelemaan avoimesti, eikä nokkapokkaa syntynyt missään vaiheessa, vaikka toki välillä jouduin pitämään ostajan puolta”, nauraa hyväntuulinen Sohlberg.

Hyvässä hengessä käytyjä keskusteluja avitti se, että toimivaan kommunikaatioon tarvittavat työkalut laitettiin kuntoon heti projektin alussa.

”Projektin onnistuminen on loppujen lopuksi kiinni ihmisistä, ja siksi panostimme viestinnän helppouteen. Kysymysten esittäminen voi tuntua joskus vaikealta, mutta rohkaisin ja kehotin tiimiläisiä kysymään ja selvittämään asiat. Jossakin vaiheessa aloimme keskustella myös puhelimitse, mitä pidin todella positiivisena. Saimme näin ratkottua epäselvyydet kaikista nopeiten”, Sohlberg kertoo.

Sohlbergin mielestä yksi projektin onnistumisen syy oli Cinian koodaajien laajempi näkemys liiketoiminnasta. ”Arvostan sitä, että kehittäjät pystyivät käyttämään omassa työssään hyväksi tulojen ja kustannusten jakautumiseen liittyvää osaamistaan. Liiketoiminnan lainalaisuudet olivat heille aivan selviä”, hän kehuu.

Työn aikana jouduttiin pohtimaan perusteellisesti, mitkä palvelut voivat toimia KEKO-alustalla ja mitä ovat yhteiskäyttöisiä. Suurin haaste oli uuden luominen ja sen hyväksyminen, että tulevaisuuden palveluista jouduttiin tekemään ennustuksia ja olettamuksia.

”Tietynlainen epävarmuus oli toki haastavaa niin itselleni kuin tiimiläisillekin. Joissakin projektin vaiheissa jouduin sanomaan, että jatkamme eteenpäin niillä tiedoilla, jotka meillä on tällä hetkellä käytössä. Nostan hattua kehittäjille, ettei tämä muodostunut heille ongelmaksi, vaan kaikki ymmärsivät tilanteen”, kehuu Sohlberg.

Orädd komppaa Suomen Erillisverkkojen osastopäällikköä siinä, että projektin onnistumisen syitä olivat tiivis yhteistyö ja kommunikoinnin mutkattomuus.

”Työtä vei eteenpäin myös se, että Sohlberg toimi taitavasti tuoteomistajan roolissa. Hän pystyi priorisoimaan ja rajaamaan tehtäviä; mitä hoidettiin heti ja mitä jätettiin jatkokehitettävien töiden listalle. Ammattitaitoinen tiimimme pystyi omaksumaan uusia teknologioita ja käytäntöjä tehokkaasti. Panostimme projektissa erityisesti testausautomaatioon, mistä on hyötyä myös alustan jatkokehityksessä”, hän kommentoi.


PANOSTA PROSESSEIHIN JA VAATIMUSMÄÄRITTELYIHIN 

Prosesseista ja toimintatavoista päättäminen olivat pakollinen osa tätäkin projektia. Tehdyt päätökset vaikuttivat vaatimusmäärittelyihin, joita Sohlberg pitää äärimmäisen tärkeinä. Pääasiana oli sisäistää, mikä on oman alustan tärkein tehtävä, sillä se toimi toimintojen kehittämisen ja jatkojalostamisen lähtökohtana.

”Meidän piti pohtia, voiko palvelujen tarjoaja tehdä kaiken itse, vai tuleeko palvelujen omistajan olla mukana palvelujen tarjoamisvaiheessa. Lisäksi jouduimme ottamaan kantaa esimerkiksi automatisointiin. Tällä hetkellä alustan volyymi ei ole vielä niin suuri, että automatisointi olisi perusteltua. Teemmekin osan työtä manuaalisesti ja opimme samalla, kuinka alusta toimii käyttäjien näkökulmasta”, selittää Sohlberg.

Hän korostaa, että vaikka määrittelyvaihe on hyvin tärkeä, niin jossakin vaiheessa siitä täytyy päästää irti. ”Loputtomiin ei kannata määritellä. Täytyy hyväksyä, että liikkeelle lähdetään  raakileesta ja että projektin edetessä yksityiskohdat selkeytyvät”, Sohlberg summaa.

Cinian ja Suomen Erillisverkkojen yhteistyö jatkuu kahdella uudella projektilla. Ne liittyvät viestintään sekä KEKOn omaan sovellukseen. ”On hienoa jatkaa tämän asiakkaan palvelutoimittajana. Koemme tiimin kanssa, että tämä työ on erittäin mielekästä ja sillä myös yhteiskunnallista merkittävyyttä”, sanoo Orädd.

Lisätietoja: Petri Orädd, Projektipäällikkö, Cinia Oy, petri.oradd@cinia.fi, puh. 040 195 9851

Ohjelmistopalvelut