21.2.2022 14:16 Lukuaika 5 minuuttia

Millä työkaluilla hyvinvointialue selvittää järjestelmäviidakon?

Arvioiden mukaan yhdellä hyvinvointialueella on käytössä jopa noin 400 erilaista tietojärjestelmää. Jos alueella on yliopistosairaala, järjestelmien määrä kohoaa yli tuhanteen. 

On aika kääntää katse entistä sujuvampaan tiedonkulkuun.

Vanhojen tietojärjestelmien purkaminen tai yhdistäminen ei ole kentällä täysin uutta: tehtiinhän sitä jo viime vuosikymmenellä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikana. Nyt yhteistyö kuitenkin tiivistyy entisestään, ja samalla teknologia on kehittynyt loikkauksin. Ilmassa on paljon odotuksia:

  • Tietojärjestelmien toivotaan tarjoavan entistä enemmän tietoa päätöksenteon tueksi. Tiedolla johtaminen tuo hyvinvointialueelle kustannussäästöjä ja tehokkuutta resurssien käyttöön.
  • Korona-aika on vauhdittanut etäpalvelujen järjestämistä. Nyt on se hetki, jolloin hyviä käytäntöjä muovataan pysyviksi.
  • Uuden sote-mallin toivotaan helpottavan tiedonkulkua ja vähentävän päällekkäistä työtä. Ei ole enää mielekästä, että sairaalasta terveyskeskuksen vuodeosastolle siirtyvä potilas kuljettaa mukanaan paperinippuja.
  • Nyt tarvitaan tietojärjestelmiä, jotka tukevat parhaalla tavalla hoitohenkilökunnan työtä, ja tekevät asioinnista sujuvaa ja nopeaa myös asiakkaille. Vain helppokäyttöiset, hallittavat järjestelmät vapauttavat aikaa ihmisten kohtaamiseen, kasvokkain tai digitaalisesti.

Katso, miten integraatioita hyödyntävä Tilannekuva UNA vähentää sukkulointia eri järjestelmien välillä:

 

 

Vaadi järjestelmäkumppanilta kokonaiskuvaa ja integraatio-osaamista

Miten aloittaa hyvinvointialueen tietojärjestelmien viidakon selkeyttäminen? Matkan alkuvaiheeseen tarvitaan IT-kumppani, joka pystyy etsimään vastauksia kahteen tärkeään kysymykseen:

Ensinnäkin, miten uudistamme prosesseja niin, että tietojärjestelmien määrä saadaan fiksulle tasolle? On valikoitava entisistä käytännöistä parhaat, mutta huomioitava myös uudet järjestelmätarpeet. Uutta teknologiaa voi tarvita esimerkiksi potilaan esitietojen digitaaliseen syöttöön tai apuvälineiden logistiikan tehostamiseen. Kaikessa on pidettävä mukana käyttäjien näkökulma.

Toiseksi, kun jäljellä on tarpeellinen määrä järjestelmiä, miten saamme ne keskustelemaan keskenään? Vaikka useampi yksikkö käyttäisi saman nimistä sovellusta, tieto ei välttämättä liiku, sillä versiotasot ja käyttötavat vaihtelevat. Kumppanilta tulee löytyä vahvaa sote-sektorin integraatio-osaamista.


Lue myös: Terveydenhuollon ohjelmistokehitys vaatii ymmärrystä alan pelisäännöistä

 

IT-hankinnat ovat numeroita budjetissa, mutta lopulta on kyse siitä, miten hyvin palvelut pelaavat ja jokapäiväinen työ sujuu. Tässä vielä evästykseni valintojen tekoon:

  • Tuttu ja turvallinen ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Muutosta ei kannata pelätä.
  • Vähemmän on enemmän. Kaikkea ei tarvitse eikä kannata laittaa heti uusiksi, vaan on hyvä edetä priorisoiden ja pala kerrallaan tuotantoon asti.
  • Luotettavia kumppaneita on hyvä kerätä ympärilleen useampikin, ja jokaiselta kannattaa edellyttää yhteistyökykyä. Verkottuneet toimijat pystyvät tarjoamaan hyvinvointialueelle parhaan osaamisensa eri osa-alueilta.

 

tunnista ICT-kustannuset suuret ja pienet purot

 

Tutustu sote-ohjelmistoratkaisuihin

avatar

Sanna Kontio-Sammal

Sanna Kontio-Sammal toimii Sote-toimialan asiantuntijana Cinialla. Sannalla on pitkä kokemus terveydenhuollon organisaatiomuutoksista ja erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon tietojärjestelmien ja prosessien kehittämisestä. Lisäksi hän on työskennellyt pitkään projektipäällikkönä ja tuoteomistajana erilaisissa asiakaslähtöisissä digitaalisten palveluiden kehitysprojekteissa.