2.8.2021 11:15

Väestökehitys on myönteisempää kunnissa, jonne valokuitua on rakennettu

Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori, talousmaantieteilijä Olli Lehtonen tutkii kuntia paikkatietoanalyysin ja tilastotieteen menetelmin.

– On monta seikkaa, jotka vaikuttavat kunnan kilpailukykyyn. Valokuituinfraan satsaaminen on yksi rakennettuun kilpailukykyyn liittyvistä tekijöistä: investointipäätöksellä rakennetaan kunnan menestystä. Tutkimustulokset osoittavat, että väestökehitys on paljon myönteisempää alueilla, jonne valokuituinfra on rakentunut.

Viime aikoina Lehtoselta on valmistunut tutkimustuloksia esimerkiksi siitä, millaisiin asioihin menestyjäkunnat panostavat strategiatyössään ja mitkä ovat valokuiturakentamisen vaikutukset. Lehtonen näkee, että monessa kunnassa on kiire käynnistää valokuituhankkeet.

– Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lisätä digitaalisuutta ja pyrkiä parantamaan työn tuottavuutta muun muassa paikkariippumattomuutta hyödyntämällä. Tämä tarkoittaa paikallisen yhteisön kytkemistä tietoyhteiskuntaan valokuituverkon avulla: se hajauttaa taloudellista toimintaa ja luo uusia mahdollisuuksia. Jos joidenkin kylien tai alueiden annetaan sammua, ei valokuiturakentaminen yksin enää tilannetta muuta. Aikaikkuna on siltä osin kapenemassa nopeasti monin paikoin.

Kansainvälisissä tutkimuksissa valokuidun merkittävyys on rinnastettu tie- ja sähköinfraan.

Valokuituinfran vaikuttavuutta on vaikea arvottaa kokonaisuudessaan, sillä emme vielä tiedä sen koko käyttötarkoitusta. Infraan satsaaminen on askel pidemmälle digitaalisten palvelujen käyttöön ja tässä on tällä hetkellä nähtävissä suuria eroja kuntien välillä. Kansainvälisissä tutkimuksissa valokuidun merkittävyys on rinnastettu tie- ja sähköinfraan.

 

Vastuullinen kumppani varmistaa menestymisen edellytykset

On koko Suomen aluekehityksen, kilpailukyvyn ja digitasa-arvon näkökulmasta tärkeää, ettei kuntien eriytyminen tietoliikenneinfralla mitattuna kasvaisi liian suureksi. Suomalainen Cinia tarjoaa kunnille vastuullista kumppanuutta hankkeiden alkumetreiltä verkon käyttöönottoon ja operointiin.

Ensimmäiset kunnat laajakaistahankkeissa saattoivat törmätä rahoituksellisiin haasteisiin. Cinian tarjoaman, kokonaisvaltaisen kuitupalvelun osana on sellaisen liiketoiminta-analyysin ja suunnitelman tekeminen, joka ei rakenna kunnan taloudelle ylitsepääsemättömiä haasteita. Myös erityisasiantuntemuksen tuominen kuituhankkeisiin vähentää riskiä, painottaa Jarno Laitinen, Cinian Alueellisten kuituverkkojen vetäjä.

Korona-aika on siirtänyt meidät aikakoneeseen, tulevaisuusskenaarioon, jossa etätöitä tekevien ihmisten määrä hyppäsi vuodessa 69 000 henkilöstä 1,2 miljoonaan. Hyvien yhteyksien merkitys kodeissa ja kakkosasunnoissa on lyhyessä ajassa korostunut, kun korona hajautti työnteon.

Jos kunnassasi halutaan tarjota mahdollisuuksia etätyön tekemiselle ja digitalouden kehittymiselle myös uudessa normaalissa, Cinia tarjoaa mahdollisuuden tutustua dataan tietoliikenneyhteyksien tämänhetkisestä saatavuudesta ja laadusta kunnassasi. Lue lisää Kuitupalvelut-sivultamme!

Blogikirjoitus on laadittu Itä-Suomen yliopiston tohtoritutkija Olli Lehtosen ja Cinian aluekuituverkkoliiketoiminnasta vastaavan Jarno Laitisen haastattelujen pohjalta.

Lähdetiedot: Hirvonen, T., Kahila, P., Kurvinen, A., Lehtonen, O. & Sinerma, J. (2020). Maaseudun valokuituinvestoinnit – Selvitys maaseudun valokuiturakentaminen tilanteesta ja toteutusmalleista sekä valokuidun saatavuuden vaikutuksesta väestökehitykseen. Maaseudun INFRA-verkoston selvitys, Helsinki.

avatar

Minna Jaakkola

Minna Jaakkola on strategisen viestinnän ja kehittämisen ammattilainen sekä kuntien ja maaseudun digitaalisen kilpailukyvyn intohimoinen puolestapuhuja. Minna työskentelee kehityspäällikkönä Cinian Alueelliset kuituverkot -yksikössä.