Tilaa uutiskirjeemme
Tilaa uutiskirjeemme

Hakutulokset

Fiksulla digitalisaatiolla nopeita parannuksia terveydenhuoltoon

BlogiDigitalisaatioTerveydenhuolto 1.6.2018

ODA, UNA, Virtuaalisairaala, OmaKanta, Apotti… Suomi on tällä hetkellä täynnä järjestelmähankkeita, joissa pyritään toisaalta mahdollistamaan Sote-uudistuksessakin peräänkuulutettuja miljardien säästöjä; toisaalta parantamaan hoidon vaikuttavuutta ja väestön hyvinvointia. Aiheeseen liittyvää uutisointia seuratessa, syntyy tunne, että myös järjestelmien kehittämiseen on tarvetta riippumatta siitä, missä muodossa Sote mahdollisesti toteutuu.

Äkkiseltään tilanne vaikuttaisi siis hyvältä – parempia järjestelmiä tarvitaan ja niitä on tulossa. Käytännössä kuitenkin kansallisten kärkihankkeiden huono puoli on se, että ne etenevät melko rauhallisessa tahdissa. Osa on pilotoinnissa rajatuilla käyttötapauksilla, osa vasta suunnittelupöydällä. Nopeaa parannusta päivittäiseen hoitotyöhön nämä eivät joka paikassa siis vielä tarjoa.

VAIHTOEHTOJA VALMIILLE RATKAISUILLE

Vaihtoehtona tänä päivänä käytössä oleville tuotteille ja tulevaisuuden järjestelmien odottelulle on räätälöityjen täsmäratkaisujen tekeminen. Nopeasti ajateltuna tämä voi tuntua turhalta, onhan uusia ratkaisuja kuitenkin jo tulossa.

Käytännössä kuitenkin kansallisten hankkeiden kuten UNA:n päätarkoitus on tarjota alusta, jonka kautta eri järjestelmät jatkossakin tulevat vaihtamaan tietoa keskenään. Nämä eivät siis välttämättä ratkaise jokaisen hoitoyksikön päivittäisen työn tarpeita vaan varmistavat sen, että asiakastieto on kootusti eri toimijoiden saatavilla.

Räätälöity hanke esimerkiksi jonkin erikoissairaanhoidon osa-alueen tarpeeseen voikin olla järkevin ja nopein tapa hyödyntää digitalisaatiota hoitotyön kehittämisessä. Muun muassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on rakennettu useita täsmäratkaisuja kardiologisten, endokrinologisten ja haavapotilaiden hoitoon. Näin saadaan nopeasti työtä tukevia ratkaisuja käyttöön. Tärkeää on toki huomioida kehitettävien ratkaisujen yhteensopivuus tulevan kansallisen arkkitehtuurin kanssa.

ONKO RÄÄTÄLÖITY JÄRJESTELMÄ RATKAISU KAIKKEEN?

Ei välttämättä. Räätälöinti on sopiva ratkaisu, silloin kun

  • Valmista tuotetta käyttötarkoitukseen ei ole valmiina
  • Digitalisaatiolla on saavutettavissa jotain lisäarvoa hoitotyön kannalta (esim. hallinnollisen työn automatisointi, laadukkaampien hoitotietojen kerääminen, hoitotyön/diagnostiikan tukeminen)
  • Tulevat käyttäjät ovat sitoutuneita ja valmiita osallistumaan järjestelmän kehitykseen ja määrittelyyn.

Silloinkin, kun räätälöinti osoittautuu oikeaksi ratkaisuksi, on hyvä muistaa, että räätälöimälläkin on mahdollista rakentaa surkeita järjestelmiä, jotka haittaavat hoitotyötä. Tämän estämiseksi kannattaa valita kehitykseen kumppani, joka käyttää kehityksessä moderneja palvelumuotoilun menetelmiä.

Käytännössä tämä tarkoittaa käyttäjien (hoitajat, lääkärit, asiakkaat/potilaat) osallistumista järjestelmän suunnitteluun ja määrittelyyn tiiviissä yhteistyössä ohjelmistoinsinöörien kanssa. Menetelmiä on useita; esimerkiksi Design Thinking sopii terveydenhuollon ympäristöihin erinomaisesti.

Mikäli haluat kuulla lisää räätälöidyistä ratkaisuista ja palvelumuotoilusta, ota ihmeessä yhteyttä tai tutustu tarkemmin Cinian tarjoamiin mahdollisuuksiin verkkosivuillamme.

Avainsanat: digitalisaatio, järjestelmät, sote, terveydenhuolto,
Jaa