Tilaa uutiskirjeemme
Tilaa uutiskirjeemme

Hakutulokset

IoT-alustojen tulevaisuus – onko sitä?

BlogiIOTOhjelmistopalvelut 25.5.2017

IoT (Internet of Things; asioiden internet), Teollinen Internet ja vastaavat termit ovat tällä hetkellä kovassa huudossa. Muun muassa konepajat tunnistavat enenevissä määrin digitalisaation tuomat liiketoiminta- ja tehostusmahdollisuudet ja ohjelmistoyritykset näkevät hyvän tilaisuuden tuoda osaamistaan sekä olemassa olevia teknologioita uusiin ympäristöihin.

Toinen kestosuosikkitermi IT-alalla on alusta (platform). Varsin looginen ajatus lähtee tietysti siitä, että tuotteistamalla ja paketoimalla ohjelmistoratkaisu voidaan sitä myydä usealle asiakkaalle, skaalata liikevaihtoa sekä kannattavuutta ylöspäin nopeammin kuin räätälöityjä ohjelmistoja tekemällä. Yhdistämällä kaksi hype-termiä päästäänkin helposti käsitteeseen IoT-alusta. Eli ohjelmistotalot pyrkivät kehittämään enemmän tai vähemmän geneerisiä ratkaisuja IoT-ympäristöön. Viime aikoina onkin tuntunut, että jokainen suuri ja pieni ohjelmistoyritys vuorollaan julkaisee oman IoT-alustansa tai ainakin julistaa yhteistyötä jonkin globaalin IoT-alustatoimittajan kanssa (kuten GE tai IBM).

Periaatteessa tämä on ymmärrettävää, hyvää ja suotavaa kehitystä. Pyritään tekemään toistettavia ratkaisuja, mistä hyötyvät sekä asiakkaat kuten konepajat ja toimittajat eli ohjelmistoyritykset. Käytännössä tässä alusta-buumissa on kuitenkin muutama ongelma.

Koko alusta-ajattelu lähtee geneerisyyden käsitteestä. Teknisesti ajatellen tämä on kaunista – miksi tehdä sama työ useaan kertaan eri yritysten kanssa tai sisällä. Kuitenkin, kun ajatellaan tarvetta jota alustalla yritetään täyttää, huomataan, että geneerisyydessä on nimenomaan asiakkaan kannalta haasteita.

Ensinnäkin IoT on varsin laaja käsite. Prosessiteollisuuden tarpeet ja käyttötapaukset alustalle ovat todennäköisesti varsin erilaiset kuin esimerkiksi satamanosturi-operaattorin. Saatikaan jos mennään esimimerkiksi vähittäiskaupan tarpeisiin. Toiseksi tärkein liiketoiminnallinen syy ottaa IoT-alusta käyttöön on luoda erottuvuutta kilpailijoihin ja sitä kautta mahdollistaa kasvu sekä kannattavuuden parantaminen.

Edellä mainituista syistä geneerisen ja pitkällekin tuotteistetun alustan käyttöönotto vaatii aina asiakaskohtaista räätälöintiä ja konfigurointia. Mitä geneerisempi ja monimutkaisempi (ja usein myös kalliimpi) alusta on kyseessä, sitä työläämpää tuo räätälöinti on. Pahimmassa tapauksessa joudutaan vastaavaan tilanteeseen kuin ERP-maailmassa, jossa uuden tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto voi kestää vuosia ja maksaa miljoonia euroja.

Mikä sitten on vaihtoehto tuotteistetulle IoT-alustalle?

Äkkiseltään tuntuu kestämättömältä ajatukselta, että jokainen toimija joutuisi rakentamaan itselleen täysin räätälöidyn ratkaisun. Kuitenkin kun pohditaan millaisia IoT-alustat ovat, huomataan nopeasti, että lopulta päädytään ohjelmistoarkkitehtuurillisesti 90 % samaan perusratkaisuun.

Ohjelmistoteknisesti monimutkaisenkin IoT-alustan toteuttaminen on melko yksinkertaista asiantuntevalle ohjelmistoyritykselle. Samat perusratkaisut toimivat tiedonkeruusta sen tallentamiseen ja visualisointiin asti. Näin ollen yritys, joka on rakentanut yhden tai useampia IoT-alustoja, pystyy varsin tehokkaasti rakentamaan niitä lisää. Rakentaminen ei tässä tapauksessa tarkoita sitä, että jokainen komponentti koodattaisiin tyhjästä. Osa prosessia on se, että tunnistetaan tarvittavat toiminnallisuudet ja haetaan eri osa-alueille mahdollisesti löytyvät valmiit ratkaisut osaksi kokonaisuutta.

Miten ylläoleva lähestyminen sitten eroaa nykyisistä alustoista?

Käytännössä hyvinkin oleellisesti. Asiakas omistaa IPR:n rakennettuun alustaan. Ei siis ole tarvetta jatkuville ylläpitokuluille, joita alustojen kehittäjät mielellään laskuttaisivat. Myös jatkokehitys on asiakkaan omissa käsissä.

Ratkaisu on räätälöity. Eli oikeasti rakennettu kyseisen asiakkaan tarpeisiin.

Kustannukset. Tämä on perinteisesti suurin argumentti tuotteistettujen alustojen puolesta. Jos katsotaan pelkän käyttöönottoprojektin hintaa, voikin olla, että “valmiin” alustan käyttöönotto tulee jonkin verran halvemmaksi. Tosin ei välttämättä, mikäli ympäristö on monimutkainen ja konfigurointityötä paljon. Sen sijaan mikäli vertaillaan elinkaarikustannuksia koko alustan eliniältä (esim. teollisuusympäristössä puhutaan kymmenistä vuosista) on selvää, että räätälöity asiakkaan omistama ratkaisu on lopulta kustannustehokkaampi jo pelkästään siitä syystä, että lisensointikuluja ei tarvitse maksaa.

Tässä kuvailtua ratkaisumallia voitaisiin hyvinkin pitää seuraavana askeleena IoT-alustojen kehityksessä. Tuotteistus on tarpeellista, mutta se kannattaa rajoittaa vain aidosti geneerisiin osa-alueisiin. Ei siis yritetä tehdä geneerisiä sellaisista asioista, jotka eivät sitä ole, ja aseteta alustan ominaisuuksia asiakkaan tarpeiden edelle. Tulevaisuuden sovellusten rakentaminen onnistuu parhaiten luotettavan kumppanin kanssa.

Me Cinialla lähestymme IoT-maailmaa tästä näkökulmasta.

Jukka Hornborg, Liiketoimintajohtaja, Cinia ohjelmistopalvelut–

 

Jaa