<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=444991906801021&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">
15.4.2021 14:22

Uutta palveluliiketoimintaa IoT-teknologiasta

Checkmark tilasi Cinialta esiselvityksen, joka valotti IoT:n mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämisessä. Yhteistyö poiki palvelukonseptin ja dokumentaation, joiden avulla Checkmark jatkaa prosessien parantamista.

Checkmark on Suomen johtava kassapöytien, kassa-aluekalusteiden sekä myymäläporttien ja -kaidejärjestelmien valmistaja. Sen tuotteita toimitetaan Pieksämäeltä käsin myös muihin Pohjoismaihin sekä Baltiaan. Checkmarkin toimitusjohtaja Jari Moilanen kertoo yrityksen tunnistaneen tarpeen tutkia IoT:n mahdollisuuksia, kun pohdinnassa oli huoltojärjestelmän digitalisointi. Haasteeksi muodostui, miten IoT-projekti kannattaisi käytännössä aloittaa.

Checkmarkilaiset totesivat, että IoT:n tarjoamien mahdollisuuksien kartoittamiseen tarvitaan ulkopuolinen kumppani – ei pelkästään teknisen osaamisen kannalta, vaan myös kääntämään kiviä piilevien mahdollisuuksien suhteen. “Aiemmista keskusteluista Cinian asiakkuuspäällikkö Marko Juntusen kanssa oli jäänyt mielikuva laaja-alaisesta osaamisesta”, Moilanen kertaa varteenotettavan kumppanin löytymistä.

“Halusimme Cinian avustuksella selvittää, miten IoT-teknologiaa voisi hyödyntää meidän tuotteissamme, ja miten sen avulla voisi luoda uutta palveluliiketoimintaa”, kertoo Moilanen.

Asiakaskeskeisyys on IoT-pohjaisen palvelukonseptin lähtökohta

Kun myymälän portissa on tekninen vika, kulkija törmää ongelmaan – kirjaimellisesti. Palveluketjun avainroolissa on silloin paikallinen, valtuutettu huoltokumppani, ja tiedon pitää liikkua eri osapuolien välillä mahdollisimman nopeasti ja täsmällisesti. IoT-dataan perustuva huoltojärjestelmä lisää laitteiden ja kalusteiden ylläpidon sujuvuutta. IoT-järjestelmä pystyy ennakoimaan tuotteen elinkaaren perusteella lähestyvän huoltotarpeen ja tilaamaan varaosat jo valmiiksi. IoT-järjestelmästä on myös mahdollista löytää eri tuotemallien tekniset tiedot yhteisestä näkymästä ilman puhelurumbaa.

Jo heti projektin käynnistämisestä asti Checkmarkille oli selvää, ettei IoT tarkoita vain näppärää teknistä työkalua. “Asiakkaallehan me tätä tehdään, oli kyseessä sitten sisäinen partneri tai loppuasiakas. Tekniikka sinänsä ei ole itsetarkoitus, vaan sen pitää luoda lisäarvoa”, Jari Moilanen painottaa.

“Asiakaskeskeisyys on organisaation ajava voima”, täydentää Cinian Design Lead Tuomas Talvitie. Hän toimi kartoitusprojektin fasilitoijana. Talvitie tiimeineen huomasi pian, että vaikka lähtökohtana oli ollut digitaalisen huoltojärjestelmän kehittäminen, oli esiselvityksessä pohdittava laajemmin myös ansaintalogiikkaa ja bisnesmallia.

"Checkmarkin projektissa tarkastelimme IoT:n tarjoamia mahdollisuuksia ensin strategian ja liiketoiminnan näkökulmista. Sen jälkeen etenimme liiketoiminta-aspektiin ja lopuksi päädyimme pohtimaan palvelunäkökulmia", Talvitie kertoo.

Palvelumuotoilua ja workshop-työskentelyä etänä

Cinian tiimi kääri hihansa ja aloitti analysoimalla nykytilanteen. Kattava sidosryhmäkysely auttoi rakentamaan kokonaiskuvan siitä, miten tuleva palvelutuote nähdään yrityksen sisällä, minkälaisia odotuksia tai haasteita siihen liittyy ja minkälainen on liiketoimintajohdon näkemys muihin sidosryhmiin verrattuna. Mistä asiakas olisi valmis maksamaan, ja miten erottaa “nice to have” -tarpeet todellisesta, osin piilevästäkin tulevaisuuden kysynnästä?

Sen jälkeen toteutettiin workshopit, vallitsevien olosuhteiden mukaisesti täysin etänä. Checkmarkilta mukana oli monia eri osaajia: huoltopäällikön ja -tiimiläisten lisäksi niin hallinnon, myynnin, kokoonpanon kuin suunnittelunkin työntekijöitä.

Työpajoissa käsiteltiin Checkmarkin sisäisiä prosesseja systemaattisesti palveluketjuanalyysin kautta. Mural-työkalu korvasi perinteiset post it -laput ja fläppitaulutyöskentelyn. Parhaimmillaan etätapaamiset ovatkin tehokas vaihtoehto perinteisille tapaamisille. “Fasilitoinnin tärkeys, dokumentointi ja viestintä korostuvat etätyöskentelyssä”, Tuomas Talvitie sanoo.

“Palvelumuotoilun lähestymistapa oli meille osittain tuttua, mutta IoT:n parissa sitä ei meillä olla aiemmin tehty. Cinian toiminnasta tuli ammattimainen kuva. Heillä on potentiaalia viedä projekti seuraavaankin vaiheeseen”, Moilanen summaa kokemuksia.

Palvelumuotoilu, dokumentaatio ja uusi palvelukonsepti vauhdittavat kehitysmatkaa

Tuloksena työskentelystä Checkmarkilla on nyt palvelukonsepti, jonka avulla voidaan kehittää teknologisten ratkaisujen lisäksi myös sisäisiä prosesseja ja työnteon tapoja. Kun katsotaan IoT-kehittämisen koko kaarta, toimitusjohtaja Jari Moilanen luonnehtii Checkmarkin saaneen nyt lähtötelineet, joiden avulla ponnistaa eteenpäin. Workshopit toivat konkreettista oppia IoT:sta ja toimivat siten myös koulutuksena digitalisaation mahdollisuuksiin.

Tuomas Talvitie painottaa vielä yksityiskohtaisen dokumentaation merkitystä: kuka tahansa voi silloin palata työn alkuvaiheisiin myös myöhemmin ja nähdä syyt ratkaisujen takana. Myös Moilanen nostaa esiin juuri hyvän dokumentaation summatessaan projektin hyötyjä Checkmarkille. IoT-aiheen lisäksi yritys sai arvokasta oppia systemaattisen palvelumuotoilun työtavoista.

“Saimme hyvän otannan siihen, kuinka tällaista tuotteistamista kannattaa meillä lähteä tekemään. Saimme käyttöömme myös sellaista Cinian osaamista, jota meillä itsellämme ei ollut: näkemyksellisyyttä IoT:n rajoitteista ja mahdollisuuksista”, Jari Moilanen kiittää.