Ensimmäinen Tampereen raitiotielle rakennettu raitiovaunu kuljetettiin Škoda Transtechin tehtaalta Kajaanista Tampereelle toukokuussa 2020.
Tyyppihyväksynnän jälkeen Tampereelle rakennetulla raideverkolla liikennöi suunnitelmien mukaan vuonna 2021 yhteensä 19 raitiovaunua. Škoda Transtech vastaa raitiovaunujen suunnittelun ja valmistuksen lisäksi huoltoliiketoiminnasta, VR:n vastuulla on kuljettajapalvelut ja Tampereen Raitiotie Oy vastaa raitiotieinfran rakentamisesta ja kalustonhankinnoista. Cinia rakensi raitiovaunuihin luotettavan ja kustannustehokkaan tietoliikenneratkaisun.
Tampereen raitiotie on kunnianhimoinen hanke ja korkealle asetetut tavoitteet näkyvät joka vaiheessa.
"Pyrkimyksenä on ollut alusta asti mahdollistaa erilaisen tiedon reaaliaikainen kerääminen ja sen hyödyntäminen, eli dataa liikkuu jatkuvasti valtavat määrät vaunuun ja myös sieltä ulos", kertoo SmartRail-hankkeen projektipäällikkö Kai Hermonen Škoda Transtech Oy:stä.
Keskeinen tekijä on raitiovaunun ja muun infran välille rakennettu, ratikan sisään integroitu toimiva tietoliikenneyhteys, joka välittää tietoturvallisesti informaatiota eri toimijoille.
"Tieto on kaiken perusta, oli kyseessä sitten huolto tai infran hallinta", Hermonen alleviivaa.
Vaikka ensimmäinen raitiovaunu on saatu Tampereelle, työtä riittää ennen kuin käyttöympäristö on valmis. Laitteiden välinen kommunikointi ja reititykset vaunusta ulos on suunniteltu vastaamaan nykypäivän vaatimuksia, mutta keskeisenä ajatuksena on tarjota hyvät lähtökohdat myös tulevaisuuden ratkaisujen rakentamiselle.
Oikeiden valintojen ja hyvin rakennettujen ratkaisujen ansiosta rajana on oikeastaan vain mielikuvitus. Data mahdollistaa muun muassa älykkään matkustajalaskentajärjestelmän kehittämisen. Kuljettaja voi seurata hallintajärjestelmästä montako ihmistä, polkupyörää tai lastenvaunua on kyydissä. Sama tieto voidaan tuoda myös pysäkillä odotteleville matkustajille.
Cinian tietoliikenneratkaisu mahdollistaa monitoimittajaympäristön
Cinian tuottaman ratkaisun keskiössä on liikkuvan kaluston tarpeisiin kehitetty järjestelmä, joka itsessään suorittaa useita raitiovaunussa tarvittavia toimintoja. Ratkaisu tarjoaa kaikelle datalle yhden turvallisen kanavan sisään ja ulos. Cinian rakentama kokonaisratkaisu helpottaa eri laitetoimittajien järjestelmien yhteensovittamista. Lisäksi mahdolliset muutokset tulevaisuudessa eivät edellytä koko järjestelmän repimistä auki.
"Raitiovaunun elinkaari on 30–40 vuotta, eli laitteiden tulee pysyä päivitysten avulla ajan tasalla tai olla vaihdettavissa muuttuneita tarpeita vastaavaan teknologiaan. Cinian ratkaisun avulla laitteita voidaan kytkeä lisää tai vaihtaa tarpeen mukaan, eikä päällekkäisyyksiä tule. Kaikki kulkee käytännössä yhtä putkea pitkin", Hermonen kuvailee.
Maailmaa ravistellut koronavirus pakotti muuttamaan käytänteitä kriittisessä käyttöönottovaiheessa. Yleensä käyttöönottovaiheessa tehtaalla ja varikolla vilisee väkeä, kun laitetoimittajat tekevät säätöjä ja räätälöintejä. Koronaviruksen takia voimaan astuneet rajoitukset tarkoittivat sitä, ettei Kajaaniin ollut asiaa, joten piti löytää uusia keinoja asennusten loppuunsaattamiseksi.
"Cinian rakentaman etäkäyttöratkaisun avulla saimme nopeasti käyttöönottoympäristön pystyyn. Ohjelmistopohjaisen reitityksen eli SD-WAN-ratkaisun ja Cinian runkoverkon kautta avattiin tietoturvalliset yhteydet toimijoille juuri niihin laitteisiin, joihin pitää päästä käsiksi, ja käyttöönotto sujui sen verran kivuttomasti, että tulemme todennäköisesti hyödyntämään etäyhteyksiä myös myöhemmissä säädöissä ja päivityksissä", Hermonen tuumaa.
Kaupunki Smartrail-ekosysteemin testiympäristönä
Transtech tekee yhteistyötä VTT:n pitkän tähtäimen tutkimushankkeessa, joka tähtää maailman parhaimpien raitiovaunuun integroitujen toimintojen ja palveluiden tuottamisen. VTT toimii ekosysteemissä Skoda Transtechin innovaatiokumppanina ja tutkimushankkeiden koordinaattorina. Tampereen Raitiotie Oy ja Helsingin kaupungin liikennelaitos mahdollistavat erilaiset kokeilut Tampereella ja pääkaupunkiseudulla käyttäjien tarpeita vastaavien ratkaisujen käyttöönoton nopeuttamiseksi.
"Kaupunkiympäristöt tähtäävät kestävään ja käyttäjäkeskeiseen liikennejärjestelmään. Teknologisena fokuksenamme onkin toteuttaa matkustaja ja elinkaaripalveluiden osalta maailman paras raitiovaunu", Hermonen sanoo.
Raitiovaunun keräämän datan koostaminen ja tiedon hyödyntäminen ovat keskeisessä roolissa. Raitiotiellä liikkuva vaunu on varustettu erilaisilla antureilla, jotka tuottavat jatkuvasti tietoa esimerkiksi matkustajamääristä, mutta myös rataverkon poikkeavuuksista ja huoltotarpeista. Lisäksi jo käytössä olevan koulutussimulaattorin ympärille rakennetaan uusia mahdollisuuksia ja tuodaan reaalimaailmasta erilaisia skenaarioita osaksi kuljettajakoulutusta.
Hankkeesta tekee erityisen mielenkiintoisen se, että Tampereen kaupunkiympäristö on avattu testikentäksi näille tulevaisuuden ratkaisuille. Raitiovaunu ei ole vain rautaa raiteilla vaan liikkuva tiedonkeruujärjestelmä.
"Tampere tulee olemaan edelläkävijä älykkäässä kaupunkiliikenteessä. Kaupunki on juuri sopivan kokoinen tällaiseen testailuun ja koska kaikki on uutta, pääsemme aloittamaan puhtaalta pöydältä", Hermonen kiittelee.
Cinia saa kiitosta rohkeudesta
"Kun kehitetään ratkaisuja tulevaisuutta varten, työtä helpotti riippumaton toimija, joka on halukas kehittämään ja myös itse kehittymään eikä pelkää ehdottaa rohkeita ratkaisuja. Ohjelmisto-ohjattu verkko tuotiin nyt ensimmäistä kertaa liikkuvaan kalustoon. Tämä tuo lisää ketteryyttä verkon automatisointiin", Hermonen summaa.