8.9.2023 14:37

Cinia keräsi ja analysoi tietoa Kainuun liitolle valokuituverkkojen täydennysrakentamisen tueksi

Kainuun maakunta haluaa kaikille asukkailleen toimintavarmat tietoliikenneyhteydet vuoteen 2040 mennessä. Cinia tukee valokuituverkon täydennysrakentamiseen liittyvää päätöksentekoa tuottamalla kattavat analyysit tietoliikenneyhteyksien tilasta ja puutteista maakunnan alueella. 

Kainuun kunnissa valokuiturakentaminen alkoi vauhdikkaasti jo 2010-luvun alussa. Valokuituhankkeet suuntautuivat myös kuntien haja-asutusalueille julkisen tuen turvin.  

Kainuu-ohjelma, maakunnan strategia, on hyvin kunnianhimoinen ja tähtää siihen, että vuoteen 2040 mennessä alueelle on rakennettu koko Kainuun kattavat, toimintavarmat ja eri toimijoiden tarpeita vastaavat, nopeat tietoliikenneyhteydet. Maakuntaliiton tehtävänä on tukea ja edistää valokuiturakentamista. Maakuntaliitto tilasi Cinialta selvityksen kuntien yhteyssaatavuudesta, jotta Kainuun yhteyksiä päästäisiin kehittämään tietoperusteisesti ja strateginen tavoite saavutettaisiin. 

Lue lisää: Miksi kuntaan tarvitaan valokuituverkko? 

“Cinialta tilatun työn tavoitteena oli selvittää, miten laadukkaita tietoliikenneyhteyksiä kunnissa tällä hetkellä on, millaisia yhteyksiä kuntalaiset eri alueilla voivat hankkia ja missä näyttäisi olevan suurimmat puutteet tietoliikenneyhteyksissä. Näin kunnille syntyy näkymä siihen, mitä valokuituhankkeiden saralla tulisi tai kannattaisi tehdä ja miten niissä voisi edetä”, toteaa Kainuun liiton aluekehityspäällikkö Paula Karppinen. 

Kainuun liitto tilasi Cinialta tietoliikenneyhteyksiä kartoittavan alueanalyysin seitsemään kuntaan. Analyysin tavoitteena oli tunnistaa erilaiset puutteet ja erot tietoliikenneyhteyksien saatavuuksissa ja tuottaa tietoa valokuituverkon täydennysrakentamisen tueksi. Cinian tekemässä analyysissä kerättiin tietoa erityisesti niistä kuntien alueista, joissa ei ole vielä valokuituverkkoa. 

Analyysin tuloksena todennettiin katvealueet ja heikot kuuluvuudet  

Analyysin aloitusvaiheessa Kainuun liitto toimitti Cinialle kartta-aineiston kunnista: suurennuslasin alle joutuivat alueet, joihin valokuituverkkoa ei ollut rakentunut ja joista oli tullut esimerkiksi kuntalaisten yhteydenottoja riittämättömistä yhteyksistä. Kunnissa ei ollut kuitenkaan kartta-aineistoa tai tietoa siitä, miten laajoja alueita mahdolliset katveet tai heikot mobiiliyhteydet koskevat. Kuntien yhtenä huolena analyysivaiheen taustakeskusteluissa nousi esille muun muassa se, miten 3G-verkon alas ajaminen vaikuttaa valtakunnan rajalla sijaitsevien kuntien yhteyskuuluvuuksiin tulevaisuudessa. Kainuun kunnille valtakunnanrajan läheisyys on erityispiirre, joka vaikuttaa negatiivisesti erityisesti mobiilien yhteyksien kehittymiseen. Valtakunnanrajan välittömään läheisyyteen ei tällä hetkellä voida rakentaa parempia mobiiliyhteyksiä: käytännössä tällöin vain valokuidun avulla on mahdollisuus parantaa alueen tietoliikenneyhteyksiä. 

“Hyvinvointialueella on tarpeita lisätä digitaalisten palvelujen käyttöönottoa merkittävästi kaikilla alueilla. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelujen saatavuuden näkökulmasta yhteyksien on oltava toimintavarmat”, Karppinen sanoo. 

Useissa Kainuun kunnissa myös vapaa-ajan asuminen sekä matkailu luovat paineita valokuitusaatavuuden parantumiselle. 

“Matkailijat tarvitsevat kunnon yhteyksiä ja he luovat sesonkeihin usein sellaista kausivaihtelua, mitä kunnissa oleva mobiiliyhteyksien peruskapasiteetti ei kestä. Yhtenä jatkoaskeleena olisikin tärkeää tutkia täydennysrakentamista erityisesti niillä alueilla, joissa kuidun runkoreitti kulkee jo lähellä, mutta tilaajaliittymiä ei ole vielä rakennettu tai otettu käyttöön”, pohtii Karppinen. 

Suomen maakunnat ovat hyvin erilaisissa asemissa kiinteiden yhteyksien saatavuuden näkökulmasta. Traficomin tilaston mukaan kiinteitä yhteyksiä on Kainuun alueella saatavilla noin 21-40 prosentille kuntalaisista. Tämä on Traficomin luomista laajakaistasaatavuuskategorioista toiseksi heikoin. Laajakaistan saatavuus Kainuussa on alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin ja kuntien välinen vaihtelu on suurta. Valokuitu on saatavilla alle kolmanneksella alueen kotitalouksista. 

Lue lisää: Harkitaanko kunnassasi investointia valokuituyhteyksiin – mitä tehdä seuraavaksi? 

“Julkisten tukien saatavuus ja rahoituksen ehdot ohjaavat merkittävästi kuntien halua lähteä mukaan valokuituhankkeisiin. Tiedon kerääminen päätöksenteon tueksi on tänä päivänä välttämätöntä hankkeissa onnistumiseksi, onpa kyseessä sitten kunta, jossa käynnistyy ensimmäinen valokuituhanke tai kunta, joka pohtii täydennysrakentamisen tarvetta”, toteaa Cinian kuituverkkoliiketoiminnan johtaja Hanne Nyman. 

Analyysin tulokset esiteltiin mukana olleiden Kainuun kuntien kunnanjohtajille ja johtoryhmän jäsenille kevään aikana. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää jatkoneuvotteluissa valokuituoperaattoreiden kanssa täydennysrakentamistarpeiden määrittelemiseksi sekä mahdollisissa kuntien investointisuunnitelmissa, joita tarkastellaan esimerkiksi syksyn talousarvioprosesseissa. Myös Kainuun liitto hyödyntää tuloksia tukiessaan kuntia valokuituhankkeiden edistämisessä koko maakunnan elinvoiman varmistamiseksi. 

Tutustu Cinian valokuitupalveluihin kunnille ja kuntien kuituyhtiölle