Hyvinvointialueilla rakennetaan nyt ehjiä, digitaalisia palvelupolkuja
Ambulanssi kiihdyttää hälytystehtävälle yhtä ripeästi kuin ennenkin, vaikka taustaorganisaatio on vaihtunut hyvinvointialueeksi. Mitä hoitopolulla tapahtuu sen jälkeen? Nyt lunastetaan sote-uudistuksen lupauksia.
Hyvinvointialueilla raha ei tule riittämään aiempaan, saati parempaan palvelutasoon, jos toimintaa ei uudisteta radikaalisti. Entistä tehokkaammat ja vaikuttavammat digitaaliset palvelut kansalaisille ja ammattilaisille ovat osa tuota radikaalia muutosta.
Työntekijöiden jaksamisesta ei kannata nipistää, kuten ei potilaiden hyvästä hoidostakaan. On löydettävä ne kohdat, joissa toimintatapojen muutos tuo hyötyä kaikille.
Osa uusista sairaaloista on rakennettu osastohoitopaikoiltaan aiempaa pienemmiksi. Toisissa taas seinät ovat ennallaan, mutta potilaita tulee hoitoon yhä suuremmalta alueelta. Ammattilaisia on tietty määrä, tiloja on tietty määrä. Digitaalisten työkalujen tuella voidaan optimoida potilasvirtoja ja ratkoa pullonkauloja.
Jotta hyvinvointialue välttää paisuvat piilokustannukset, säästää tulevaisuuden kuluissa ja tarjoaa hyvän työympäristön ammattilaisille – hoidon laadusta tinkimättä – tiedon pitää virrata eri järjestelmien välillä helposti, oikea-aikaisesti ja automaattisesti. Ensihoidosta, kuten mistä tahansa muistakin toiminnoista kertyvä tieto palvelee myös tiedolla johtamista. Näin opitaan jatkuvasti lisää siitä, milloin on esimerkiksi kannattavampaa ottaa lääkäri mukaan kuin viedä potilas sairaalaan.
Enemmän ensihoitoa kentällä
Ensihoito tarjoaa yhden näkökulman digitaalisen tulevaisuuden tiekarttaan. Mitä enemmän tietoa on saatavilla, sitä isompi prosentti hoitotoimenpiteistä voidaan tehdä ambulanssissa tai potilaan kotona. Se säästää sekä aikaa että rahaa. Otetaan esimerkki:
- Harvaan asutulla alueella, kaukana pelastuslaitoksesta ja lähimmästä sairaalasta tarvitaan äkillisesti apua. Lähtötilanteessa ollaan hätäpuhelun tietojen varassa. Perillä tietoliikenneyhteydet voivat olla heikot, eikä ensihoitajilla ole näkyvyyttä kotihoidon kirjauksiin tai potilaan terveystietoihin. Päivystävä lääkäri vastaa puheluun ja ohjeistaa tuomaan potilaan sairaalaan.
- Tulevaisuudessa hyvinvointialue voi koota tietoa eri lähteistä yhteen näkymään. Jo keikalle lähtiessä tiimi toteaa, että mukaan tarvitaan lääkäri ja tietyt tarvikkeet. Tiedot perussairauksista, lääkityksistä ja kotihoidon havainnoista voi tarkistaa yhdestä mobiilinäkymästä, vaikka oltaisiin keskellä korpimaita. Potilas saa tarpeellisen hoidon kotona, eikä sairaalareissua tarvita.
Toinen ajankohtainen esimerkki muutoksesta on kotiin vietävän erikoissairaanhoidon yleistyminen. Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että hoito kotisairaalassa oli maksajan näkökulmasta 37–48 % edullisempaa kuin vuodeosastohoito.
Ensihoidosta, kotisairaanhoidosta ja kaikista muista toiminnoista kertyvä tieto palvelee hyvinvointialueen johtamista ja valtakunnallista kehittämistyötä. Näin opitaan jatkuvasti lisää siitä, milloin on esimerkiksi kannattavampaa viedä lääkäri potilaan kuin potilas lääkärin luo.
Pistemäisistä ratkaisuista yhtenäisiin ketjuihin
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeet, joita on viime vuosina käynnistetty eri puolilla Suomea, ovat jo tuoneet paljon uusia työkaluja perusterveydenhuoltoon. Vielä on silti matkaa siihen, että saadaan hoitopoluista aidosti digitaalisia. Tämä viesti kuuluu hyvinvointialueilta nyt vahvasti.
On Terveyskylän digipolkuja, on asiointikanavia, mutta teknologian näkökulmasta palveluketjut eivät vielä ole yhtenäisiä. Mihin tiedot tallentuvat, miten helppoa hoitavan lääkärin on nähdä ne? Automaattisen tiedonkulun katketessa joudutaan turvautumaan manuaaliseen työhön tai jopa paperiin.
Yksittäisten hammasrattaiden etsiminen hyvinvointialueen IT-koneistoon vaatii markkinoiden kartoitusta, mutta pyörää ei tarvitse useinkaan keksiä uudelleen. On paljon perustoimintoja, joihin löytyy kustannustehokkaita valmisratkaisuja, etävastaanottoalustoista ajanvarauspalveluihin ja kutsuhälytyksistä potilastietojärjestelmiin.
Juuri nyt kaikkein ajankohtaisinta on koko IT-koneiston tarkasteleminen yksittäisten rattaiden sijaan. Jotta hyvinvointialue välttää paisuvat piilokustannukset, säästää tulevaisuuden kuluissa ja tarjoaa mielekkään työympäristön ammattilaisille, tiedon pitää virrata eri järjestelmien välillä helposti, oikea-aikaisesti sekä automaattisesti, ilman kikkailua.
Kuka valvoo IT-kokonaisuutesi etua?
Hyvinvointialueet tarvitsevat valmiiden ohjelmistotuotteiden toteuttajakumppanien lisäksi puolueetonta edunvalvontaa. Mikä rooli olemassaolevilla ratkaisuilla on kokonaisuuden tiekartassa? Mihin kohtiin tarvitaan tietoja käsittelevää ohjelmistorobotiikkaa tai tilannekuvasovellusta, joka kokoaa dataa yhteen näkymään? Tiedonkulun automatisointi tulee olemaan sosiaali- ja terveydenhuollossa seuraava iso puheenaihe.
Monimutkaisiin tarpeisiin, kuten sote-palvelujen kattavaan toiminnanohjaukseen, harvoin löytyy valmiita pakettiratkaisuja, ainakaan ilman kalliita muutostöitä. Kannattaa aloittaa kartoittamalla, mitkä IT-tarpeet ovat valmiiden standardien mukaisia, missä taas on viisaampaa räätälöidä ja koostaa olemassaolevista palasista järkevä kokonaisuus.
